Tarvitsemme ekologisen verouudistuksen
Changemakerin kirjoitussarjassa avataan Ei kestä! -kampanjan vetoomuksen kuuden vaatimuksen perusteluja. Kolmannessa kirjoituksessa käsitellään “vaatimusta nostaa haitallisista ja huonolaatuisista materiaaleista valmistettujen tuotteiden verotusta” sekä vastavuoroisesti “laskea kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden verotusta”. Lisäksi vaadimme, että “korjaus- ja lainauspalveluiden arvonlisäverotusta tulee laskea.”
Tällä hetkellä tuotteita ja palveluita verotetaan kolmen eri arvonlisäverotuskannan mukaan: suurinta osaa tuotteista ja palveluista verotetaan yleisen verokannan mukaan eli 24 prosentilla, elintarvikkeita ja ravintolapalveluita verotetaan 14 prosentin alennetun verokannan mukaan ja vielä alhaisemmalla verokannalla eli 10 prosentilla verotetaan muun muassa sanomalehtiä, lääkkeitä, liikuntapalveluita ja kulttuuritapahtumien sisäänpääsymaksuja. On perusteltua verottaa esimerkiksi elintarvikkeita ja lääkkeitä alennetulla verokannalla, koska elintarvikkeet ja lääkkeet ovat ihmisille välttämättömiä hyödykkeitä. Liikuntapalveluita taas verotetaan alhaisella veroprosentilla, koska ihmisiä halutaan kannustaa urheilemaan ja kulttuuritapahtumien sisäänpääsymaksujen alhaisempi verotus osoittaa valtion antaman tuen kulttuurialalla toimiville.
Nykyään on hyvin tavallista, että rikkoutuneen elektroniikkatuotteen, vaatteen tai muun tavaran korjaaminen maksaa enemmän kuin uuden tuotteen ostaminen rikkoutuneen tilalle – esimerkiksi tilanteissa, joissa puhelimista on särkynyt yksinään näyttö taikka äskettäin ostetusta takista hajonnut vetoketju. Korjauspalveluiden verotuksen laskeminen kannustaisi yrityksiä kehittämään tuotteidensa korjauspalveluita ja voisi myös kannustaa uusia yrittäjiä perustamaan korjauspalveluliikkeitä. Ennen kaikkea tämä edistäisi myös kulttuurista muutosta, jonka myötä yksilöt mieltäisivät tuotteiden korjaamisen ja huoltamisen taloudellisesti kannattavaksi ja siten ylipäätään relevantiksi vaihtoehdoksi uuden korvaavan tuotteen ostamisen sijaan. Tällä tavoin voimme mahdollistaa kestävämpää kulutuskulttuuria. Kauppakeskuksissa voi iloksemme jo usein törmätä erilaisiin puhelinkorjausliikkeisiin, mutta esimerkiksi vaattekorjaamot ovat harvinaisempia.
Tämän lisäksi myös tavaroiden tuotannossa käytettyjä materiaaleja tulisi verottaa niiden aiheuttaman ympäristökuormituksen perusteella niin, että esimerkiksi kierrätysmateriaaleista tuotettujen tuotteiden verotusta voitaisiin laskea. Näin myös yrityksiä kannustettaisiin tekemään tuotteistaan lähtökohtaisesti kestäviä ja hyödyntämään kierrätettyjä materiaaleja.
Ekologisesta verouudistuksesta on kirjoittanut mm. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sarianne Tikkanen. (linkki aukeaa uuteen välilehteen) Tikkasen mukaan Suomeen tarvittaisiin ekologinen verouudistus, joka “nostaisi neitseellisten luonnonvarojen hintaa suhteessa kierrätysmateriaalien hintoihin ja loisi sivuainevirroille kysyntää. Kulutus- ja tuoteveroilla kannustettaisiin tuotteiden pitkäikäisyyteen ja suunnattaisiin kulutusta palveluihin ja jakamistalouteen.”
Verotus on yksi valtion tehokkaimmista keinoista ohjata ihmisten kulutuskäyttäytymista ja toisaalta myös keino ohjata yritysten toimintaa. Tästä syystä vaadimme päättäjiä tekemään konkreettisia uudistuksia suomalaiseen verojärjestelmään, jotta suomalaisten arkea ja kulutuskäyttäytymistä saataisiin ohjattua kestävään suuntaan.