Miksi Changemaker on mukana 430 miljoonaa -kampanjassa?

Viime aikoina on saapunut yhä enemmän kyselyjä siitä, miksi Changemaker on mukana 430 miljoonaa -kampanjassa varsinkin, kun verkostona keskitymme nimenomaan globaalin oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen. Changemakerin näkökulmasta 430 miljoonaa -kampanjan kotimaista ja globaalia ulottuvuutta ei kuitenkaan voida tarkastella toisistaan täysin erillisinä.

Changemakerin tukema 430 miljoonaa -kampanja on suututtanut monet yrittäjät. Jotkut tahot ovat kokeneet kampanjan poliittissävytteiseksi yritykseksi kiristää suomalaisten yrittäjien verotusta ja syyllistää heitä nykyisen verolainsäädännön noudattamatta jättämisestä. Epäselvyyttä on aiheuttanut erityisesti termi verovälttely. Kansainvälisessä keskustelussa vero-oikeudenmukaisuudesta verovälttely esiintyy usein synonyymina aggressiiviselle verosuunnittelulle.

Aggressiivisessa verosuunnittelussa ei ole kyse suoranaisista laittomuuksista. Pikemminkin kyse on valtion verojärjestelmän aukoista, joita hyödyntämällä on mahdollista saada suhteetonta etua. Nykyinen tietämys on osoittanut, että näitä aukkoja pystyvät hyödyntämään paremmin taloudellisesti hyväosaisimmat kuin huono-osaisimmat ja suuryritykset paremmin kuin pienyritykset. Aggressiivinen verosuunnittelu onkin usein yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymisen taustalla niin kotimaassa kuin globaalistikin.

Yksi syy tähän on myös se, että aggressiivisella verosuunnittelulla on suoria vaikutuksia valtioiden käytettävissä oleviin varoihin. Näillä varoilla ne kykenisivät parhaimmillaan tasapainottamaan yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Esimerkiksi Afrikassa aggressiivisen verosuunnittelun on esitetty lohkaisevan valtioiden tuloista suuremman summan kuin kansainvälinen kehitysapu niille tuo. Tällä on merkitystä sikälikin, että verotulot olisivat monille valtioille tasaisempi tulonlähde kuin osin sattumanvarainenkin kansainvälinen kehitysapu. Tästä sattumanvaraisuudesta kertoo muun muassa Suomessakin yleinen ajattelu, että koronakriisi on riittävä syy tinkiä kehitysavun määrästä.

Miten sitten suomalaisten verokohtelu vaikuttaa tähän? Globaalin kaupankäynnin aikakaudella ei voida lähteä siitä, että jokaisella maalla olisi oma verojärjestelmänsä samalla kuin yritykset voivat toimia maailman joka kolkassa yhä vapaammin. Käytännössä tämä on jo nyt johtanut globaalin eriarvoisuuden lisääntymiseen voittojen ja vastuiden kasautuessa eri tahoille. Suomen verojärjestelmä ei voi rakentua eri säännöillä kuin vaikkapa globaalin etelän.

Esimerkiksi Ulkoministeriön Verotus ja kehitys -ohjelma lähtee siitä, että aggressiivinen verosuunnittelu on universaali ongelma. Samaisen ohjelman mukaan verovälttely ja aggressiivinen verosuunnittelu “heikentävät hallitusten mahdollisuuksia tarjota niitä palveluja ja hyödykkeitä, jotka toteuttavat väestön taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia”. Suomen virallisen kehitysapulinjauksen tavoite onkin kitkeä verovälttelyä ja aggressiivista verosuunnittelua.

Myös Changemakerin toiminnassa tärkeä kestävän kehityksen Agenda 2030 nostaa esiin valtioiden tarpeen vahvistaa ja kehittää verojärjestelmiään kohdatessaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen haasteet. Tällä hetkellä kestävän kehityksen edistäminen ei ole likimainkaan riittävää samalla kuin oikeudenmukainen verojärjestelmä olisi yksi tärkeimmistä työkaluista tämän muuttamiseksi. Tämä koskee kaikkia maailman maita, sillä kestävä kehitys ei ole edistynyt riittävästi missään päin maailmaa.

 

Petteri Näreikkö

Changemakerin puheenjohtaja