Metsä-Botnian sellutehdaskiista Argentiinan ja Uruguayn rajalla

Maaliskuussa 2005 suomalainen metsäteollisuusyritys Metsä-Botnia päätti rakentaa sellutehtaan Fray Bentosiin. Alue sijaitsee joen rannalla Argentiinan ja Uruguayn rajalla. Tuleva tehdas rakennettaisiin Uruguayn puoleiselle rannalle.

Rakennushanke herätti voimakkaita mielipiteitä alusta lähtien. Uruguayssa hanketta tuki sekä hallitus että oppositio, sillä tehtaan nähtiin luovan työpaikkoja ja näin ollen parempia elinoloja alueelle. Argentiinassa sellutehtaan rakentamista sen sijaan vastustettiin laajasti. Muun muassa hallitus, alueen asukkaat ja erilaiset ympäristöjärjestöt vaativat tehtaan rakentamisen lopettamista. Alueen yksi merkittävistä elinkeinoista on turismi, ja suuren tehdaskompleksin pelättiin vaarantavan turismista saatavat tulot. Pelkona oli myös, että tehdas saastuttaa aluetta, koska ympäristömääräykset ovat kehitysmaissa lievempiä kuin esimerkiksi Suomessa. Tämä taas voisi vaarantaa alueen toisen merkittävän elinkeinon, kalastuksen.

Kiistaa Uruguayn ja Argentiinan välillä soviteltiin puoli vuotta tuloksettomasti, minkä jälkeen Argentiina vei kiistan Haagin tuomioistuimeen. Argentiina perusteli tätä vuoden 1975 sopimuksella, jossa todetaan, että rajajokea koskevat päätökset maat tekevät yhdessä. Argentiinassa järjestettiin massamielenosoituksia ja aktiivit sulkivat maiden väliset rajanylityspaikat.

Maaliskuussa 2006 Argentiinan ja Uruguayn presidentit kertoivat sovintoesityksestä, johon kuului se, että sekä Botnian että Encen (espanjalainen yhtiö, joka rakensi tehdasta samalle alueelle) tehtaiden rakennus keskeytetään 90 päiväksi. Tarkoitus oli tauon aikana tehdä uusia ympäristöarvioita tehtaiden vaikutuksista alueella. Seuraavana päivänä Uruguayn presidentti kuitenkin kiisti sopimuksen, ja rakennustyöt jatkuivat. Maiden välit olivat tulehtuneet. Saadakseen maiden presidentit jälleen saman pöydän ääreen Botnia ”hyvän tahdon eleenä” ilmoitti keskeyttävänsä rakennustyöt 10 päiväksi. Argentiinan presidentti ei pitänyt myönnytystä riittävänä, joten neuvottelut eivät jatkuneet.

Argentiinan ja Uruguayn välinen kriisi pakotti myös muut kansainväliset toimijat ottamaan kantaa kysymykseen. Maailmanpankki pidätti toistaiseksi luoton ja takuiden myöntämisen Botnialle. Euroopan unionin kauppakomissaari Mandelsson ilmoitti Eu:n tukevan Botniaa kiistassa. Brasilian presidentti ilmasi huolensa siitä, miten kiista vaikuttaa alueen kehitykseen.

Tässä tilanteessa Changemaker lähestyi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäkeä, joka oli lähdössä Etelä-Amerikkaan vienninedistämismatkalle. Changemaker ilmaisi huolensa esimerkiksi alihankkijoiden työoloista, joita ei Botnian selvityksessä sosioekonomisista vaikutuksista käsitelty ollenkaan. Changemakeria huolestutti myös se, onko paikallisia kuultu riittävästi ja onko heillä ollut mahdollisuus saada tehtaiden vaikutuksista riittävästi tietoa.

Vienninedistämismatkallaan Lehtomäki joutui perumaan vierailunsa Argentiinaan kiistan takia.

Lokakuussa 2006 espanjalainen Ence ilmoitti lopettavansa tehtaan rakennustyöt kiistan takia. Botnia kuitenkin päätti edelleen jatkaa rakentamista.

Espanjan kuningas ryhtyi välittämään neuvotteluja Argentiinan ja Uruguayn välillä, jotta sopu saataisiin aikaan. Neuvotteluita käytiin pitkään. Marraskuussa 2007 Uruguay antoi Botnian tehtaalle käynnistysluvan, mikä aiheutti jälleen valtavia mielenosoituksia alueella. Tammikuussa 2008 julkaistiin ensimmäinen tehdasta koskeva riippumaton ympäristöselvitys. Selvityksen mukaan mainittavan arvoisia ympäristöhaittoja tehtaasta ei aiheudu. Argentiinalaiset ympäristöaktiivit eivät kuitenkaan luota tuloksiin, vaan jatkavat kampanjointiaan tehdasta ja Botniaa vastaan.

Lisää:
Helsingin Sanomien  Vieraskynä-artikkeli 20.3.2006: ”Suomi, Etelä-Amerikka ja kansallinen paperipuhe” (aukeaa uuteen ikkunaan).