Kun mahdottomasta tulee mahdollista

Olen huojentunut. Kolme päivää sitten olin vielä odottavaisissa tunnelmissa, nyt koulutusviikonloppu on jälleen kerran takanapäin. Sunnuntai-iltana palaan myöhään takaisin elämään, jonka hetkeksi perjantaista eteenpäin olin unhoittanut. Viikonloppu Metsäkartanolla paitsi ehkä imi mehuja myös antoi jotain valtavaa. Siitä on myös valtava tarve puhua.

Sen sijaan, että luettelisin viikonlopun ohjelman ja ruokalistan (joka tosiaan oli herkullinen!) haluan puhua asiasta, johon juuri viikonlopun aikana havahduin – Changemakerin yhteishenkeen. Yhtään liioittelematta voin sanoa CM:n olevan minulle kuin yksi suuri perhe: jaamme paljon yhteistä, tuemme toisiamme, muistutamme toisiamme elämän kauneudesta sekä toivosta ja panemme usein niin sanotusti paljon peliin.

Viikonlopussa muun muassa toteutettu seinäkiipeily toimii loistavana metaforana tälle kaikelle. Yhden ihmisen ponnistuksessa koko ryhmä on tukena ja kaikkien ihmisten summatusta ”taistelusta” syntyy jotain vielä suurempaa. Muistutamme toisiamme siitä, että jokaisen seinäkiipeily, mittelö, on itsensä voitto ja kunnioitettava suoritus! Elämässä tarvitaan joskus paljon rohkeutta ja itsensä ylittämistä. Changemakerissä tarvitaan sitä myös toisinaan. Kun sunnuntaina osa jäsenistä rohkaistui ensimmäistä kertaa feissaamaan, olin sulaa Kuopion torille – mielettömän rohkeaa porukkaa! Ei ole aina helppoa kohdata tuntemattomia ihmisiä ja kertoa heille maailman epäkohdista. Itselläkään ei ole aina helppoa ymmärtää niin isoja ja epäreiluja ilmiöitä. Ihmisluonnolla on taipumus sulkea silmänsä ja korvansa inhottavilta ja vaikeilta asioilta. Se voi tuntua hetkellisesti helpolta, mutta todellisuudessa vielä helpompaa olisi kohdata ja uskoa siihen, että sivustakatsojan rooliin ei ole tyytyminen. Vasta yrittäminen antaa mahdollisuuden onnistua.

Rohkeutta oli tosiaan kiivetä 10,5 metriä korkeaa seinää pitkin. Siitä CM:ssä on kyse, me tavoittelemme joskus mahdottomaltakin tuntua asioita. Vaan satuinpa huomaamaan, että monesta 10 metriä tuntui aluksi täysin mahdottomalta missiolta. Tunnin päästä jokainen oli tehnyt siitä mahdollista, mieletöntä, eikö? Mahdottoman tekee mahdolliseksi tukiverkosto, lähellä olevat ihmiset, jotka uskovat sinuun juuri silloin kun itse haparoit reitilläsi. Vaikka verkostoomme mahtuu erilaisia ihmisiä mitä erilaisimmista taustoista, yhdessä olemme jotain korvaamatonta.

Kun olet tavoittanut katon, tai temmannut torilla, oppinut laittomasta pääomapaosta tai valittu vaalitoimikuntaan, voit olla huojentunut siitä, että ympärilläsi on ihmisiä. Näiden ihmisten kanssa voit jakaa kokemasi, saada heiltä tukea ja neuvoja sekä rohkaisua toimia ja yrittää tulevaisuudessakin.

Olen huojentunut. Viikonloppu, joka antoi niin paljon, toi tärkeää tietoa ja niin paljon lähemmäs hienoja ihmisiä, joita nyt jo ikävöin. Jälleen kerran yksi koulutusviikonloppu on takanapäin, mutta kuitenkin minulla on jo seuraava mielessä! 🙂

Voikaa hyvin, te korvaamattomat maailmanmuuttajat!