Ei kestä!

Changemakerin Ei kestä! -kampanjalla puututtiin ylikulutuksen ongelmiin vuosina 2022-2023. Kampanja jatkui poikkeuksellisesti vuodenvaihteen yli vuoden 2023 eduskuntavaaleihin saakka.

Maailmassa kulutetaan jatkuvasti enemmän. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolmen maapallon verran luonnonvaroja. Vuosina 2022 ja 2023 Suomen ylikulutuspäivä on 31.3. Arvioidaan, että kaikkien maailman ihmisten keskimääräinen kulutus nousee suomalaisten tasolle vuonna 2050. Tämä skenaario on pysäytettävä – ja myös suomalaisten on laskettava omaa kulutustaan.

Ylikulutus tarkoittaa, että kulutamme yli maapallon kestokyvyn. Ylikulutukseen vaikuttaa muun muassa tuotetun tavaran heikko laatu. Tavaroita ja tekstiilejä ei enää tehdä kestämään, vaan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman suurta voittoa yrityksille ja sijoittajille. Nykyajan tuotteiden elinkaari on hyvin lyhyt, mikä näkyy esimerkiksi heikkolaatuisissa mutta halvoissa vaatteissa. Elektroniikkatuotteissa voittoa pyritään maksimoimaan tekemällä elektroniikasta vaikeasti korjattavaa tai lopettamalla vanhempien mallien ohjelmistopäivitykset. Kuluttajan on siis toisinaan pakko sopeutua nopeaan tuotantotahtiin. Lisäksi kulttuuriset tekijät, kuten muoti ja jatkuvasti vaihtuvat trendit, lisäävät haluamme kuluttaa ja korvata myös toimivat ja ehjät vaatteet ja tuotteet uusilla.

Ylikulutus kiihdyttää erilaisia ympäristöön ja koko maapallon elinehtoihin liittyviä ongelmia, kuten biodiversiteettikatoa, hiilinielujen vähenemistä, vesistöjen happamoitumista, ilmanlaadun saastumista sekä kaivostoiminnasta ja lannoitteista johtuvaa maaperän vaurioitumista. Tämän vuoksi ylikulutuksella on myös globaaleja sosiaalisia vaikutuksia työoloihin ja tuloihin, koulutuksen mahdollisuuksiin, ruokaturvaan ja terveyteen, puhtaaseen veteen, energiansaantiin, rauhaan ja ihmisoikeuksiin sekä tasa-arvoon.

Kiertotalous on yksi osa ratkaisua ylikulutuksen ongelmiin. Kiertotaloudessa pyritään käyttämään jo olemassa olevat materiaalit useaan kertaan sekä korjaamaan olemassa olevat tuotteet mahdollisimman pitkään. Lisäksi uusien tuotteiden ostamisesta siirrytään yhä enemmän lainaamaan ja vuokraamaan tuotteita ja palveluja. Tämä vaatii myös kulttuurista muutosta, eli meidän ihmisten on opittava ostamaan vähemmän ja valikoidummin uutta. Näin isoja muutoksia ei saada aikaan pelkästään yksittäisten ihmisten kulutuskäyttäytymistä muuttamalla, vaan tarvitaan rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Changemakerin Ei kestä! -kampanja vetoaa päättäjiin 6-kohtaisella vetoomuksella, jolla pyritään edistämään askeleita kohti kiertotaloutta konkreettisilla rakenteellisilla muutoksilla.

Kampanjassa valittiin vaate- ja elektroniikkateollisuus kampanjan kärjiksi näiden tuoteryhmien aiheuttamien ylikulutuksellisten ongelmien vuoksi, mutta myös siksi, että monia näihin tuotteisiin liittyviä ongelmia voitaisiin korjata poliittisilla ohjaustoimilla. Tuotteiden käyttöikää tulee pidentää valmistamalla hyödykkeet lähtökohtaisesti kestävämmiksi sekä varmistamalla niiden korjattavuus. Koska tällä hetkellä kestävä tuotanto ja korjattavuus ovat yrityksille vapaaehtoista, tarvitsemme tähän valtion tasolta sääntelyä. Kulutuksen saamiseksi kestävälle tasolle myös kulttuurillamme ja ihmisten kulutustottumuksilla on suuri merkitys. Meidän on opittava käyttämään tavaraa pidempään ja rakentamaan sellaista kulttuuria, jossa emme vaadi itseltämme tai toisiltamme jokaisessa sesongissa uusia vaatteita ja elektroniikkaa, vaan arvostamme jo omistamiamme asioita, ja vaalimme niitä huoltamalla ja korjaamalla mahdollisimman pitkään.

Ei kestä! -kampanjan vetoomus ylikulutuksen hillitsemiseksi suunnattiin Suomen päättäjille sekä keväällä 2023 valittavalle hallitukselle. Vetoomuksessa vaadittiin päättäjiltä toimia kuuden konkreettisen muutoksen kautta:

1. Ekologisissa talousuudistuksissa on huomioitava niiden sosiaaliset vaikutukset.
2. Lain säätämiä minimitakuita tulee pidentää, ja yritykset tulee velvoittaa korjaamaan tuote sen korvaamisen sijaan. Tuotteiden verotusta tulee alentaa, mitä pidempi takuu tuotteilla on.
3. Ympäristölle haitallisista tai huonolaatuisista materiaaleista valmistettujen tuotteiden verotusta tulisi nostaa ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden verotusta laskea. Korjaus- ja lainauspalveluiden arvonlisäverotusta on laskettava.
4. Yritystukien on muututtava kestäviksi, ja fossiilisten polttoaineiden tuista pitää luopua.
5. Elektroniikkayritykset on velvoitettava tarjoamaan päivityksiä ja varaosia tuotteisiinsa sen sijaan, että ne korvaisivat tuotteen uudella.
6. Jälleenmyyntiyritysten tulee maksaa tekstiili- ja elintarvikejätteestä (ylituotannosta) ja hävitysprosessia täytyy seurata myös kansainvälisesti.

 

Ei kestä! -kampanjan kaksi kärkeä olivat eniten haasteita tuottavat tekstiili- ja elektroniikkateollisuus.

Vaateteollisuuden tuottamat päästöt ovat suuremmat kuin koko kansainvälisellä laiva- ja lentoliikenteellä yhteensä. Syynä tekstiilituotannon suuriin päästöihin on sekä nopeasti vaihtuvat trendit ja tästä johtuva tarve ostaa uusia vaatteita, että toisaalta monien halpatuotannon maissa huonoissa olosuhteissa tuotettujen vaatteiden lyhyt käyttöikä, niiden huonon laadun takia. Meillä Suomessakin tekstiilijätettä heitetään pois arviolta yli 70 miljoonaa kiloa joka vuosi. (Lähde: Eetti) Pikamuodista ollaan siirrytty yhä nopeampaan “ultra-pikamuotiin”, jossa uusia mallistoja tuotetaan jopa kuukausittain. Vaatteiden tilaaminen ulkomailta on yhä halvempaa ja nopeampaa. Muoti on nykyisessä kulttuurissamme tärkeä itseilmaisun keino, mutta nopeasti muuttuvat trendit ovat ympäristön kannalta kestämättömiä.

Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että yksi parhaista tavoista vaikuttaa vaateteollisuuden päästöihin on juuri vaatteiden käyttöiän pidentäminen. Tästä syystä Changemaker vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla näin saadaan tehtyä. Changemaker vaatii mm. että haitallisista tai huonolaatuisista materiaaleista valmistettujen tuotteiden verotusta tulisi nostaa ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden verotusta laskea. Tämän lisäksi korjauspalveluiden alv laskettava 11 prosenttiin.

Elektroniikkateollisuudessa muutos laitteiden käyttöiässä on tuoreempi ilmiö. Samoin kuin vaateteollisuudessa, myös elektroniikassa trendit ja nopeiden syklien tapa kuluttaa tuotteita on muuttunut valtavirraksi. Tästä syystä esimerkiksi tuottajat eivät tee tuotteistaan lähtökohtaisesti kestäviä, vaan olettavat, että me kuluttajat ostamme uuden tuotteen joka tapauksessa jo vuoden tai kahden päästä. Esimerkiksi sovelluspäivitykset saattavat suosia uudempia puhelinmalleja.

Vaate- ja elektroniikkajäte muodostaa tuotannon lisäksi toisen keskeisen ongelman. Vaatteita on viety muun muassa Afrikkaan jo niin pitkään, että ne ovat muodostuneet vakavaksi ongelmaksi. (linkki aukeaa uuteen välilehteen) Toisin kuin usein ajatellaan, länsimaiden ylijäämävaatteet eivät ole haluttua tavaraa. Elektroniikkajäte on lähtökohtaisesti vaarallista, eikä sen loppusijoituksesta kanneta tarpeeksi vastuuta. Jopa erilaiset kierrätysoperaatiot voivat olla hyvin ongelmallisia, sillä usein elektroniikkajäte päätyy kuitenkin globaaliin etelään, jossa jätteen arvokkaimpia ja vaarallisimpia osia keräilevät myös lapset.

Tutkitusti kuluttaminen ei tee ihmistä onnelliseksi. Silti olemme tottuneet hakemaan nopeaa dopamiinifiksiä esimerkiksi shoppailusta tai nettikauppojen selaamisesta. Sen sijaan, että rakentaisimme hyvinvointiamme ja vapaa-aikeemme uusia vaatteita ja elektroniikkaa ostamalle, voimme löytää mielihyvää kuluttamattomuudesta, luovasta tekemisestä ja omistamiemme vaatteiden ja elektroniikan uudelleen löytämisestä.

EI KESTÄ! -KAMPANJA NÄKYI SUURISSA YLEISÖTAPAHTUMISSA

Vetoomuksen lisäksi kampanja sisälsi mielipidevaikuttamista, jota tehtiin eritoten Changemakerin sosiaalisessa mediassa sekä näyttäviä tempauksia, joita järjestettiin Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä sekä Turussa. Tempausten lisäksi vetoomusallekirjoituksia kerättiin monissa tapahtumissa kuten Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä, Herättäjäjuhlilla Joensuussa, Kajo -partioleirillä Hämeenlinnassa sekä Maata näkyvissä -tapahtumassa Turussa.

Vuoden 2022 osalta kampanja huipentui marraskuun 26. päivänä eli niin kutsuttuna Black Fridayna pidettyihin tempauksiin, joita järjestettiin Helsingin asema-aukiolla sekä Jyväskylän keskustassa. Tempausten aikana Changemakerin vapaaehtoiset keräsivät nimiä päättäjille kampanjavetoomukseen. Lisäksi Helsingissä ohikulkijoita kutsuttiin pyörittämään onnenpyörää, josta voitti aineettomia lahjoja. Kortteina jaettavien aineettomien lahjojen on tarkoitus innostaa ohikulkijoita keksimään läheisilleen muita muistamisen muotoja kuin tavaroiden ostamista.

Lisäksi kampanjassa jaettiin sosiaalisessa mediassa tietoa ylikulutuksesta, sekä pyydettiin seuraajia allekirjoittamaan kampanjavetoomus eritoten Black Fridayta edeltävällä viikolla. Tällöin Changemakerin Instagramissa jaettiin kambodžalaisten nuorten näkemyksiä ylikulutuksesta ja ilmastonmuutoksen hillinnästä. Changemaker lanseerasi myös TikTok-kanavan, jonne vapaaehtoiset tekivät kolme kampanjaan liittyvää videota, jotka jaettiin myös verkoston Instagramissa.

 

KEVÄÄLLÄ 2023 KAMPANJASSA KESKITYTTIIN VAALIVAIKUTTAMISEEN

Jos vuotta 2022 leimasi suurtapahtumiin osallistuminen ja kampanjatempausten järjestyminen, siirryttiin vuonna 2023 vahvasti kaduilta kabinetteihin. Ei kestä! -kampanja keskittyi eduskuntavaalikeväänä päättäjätapaamisiin ja kampanjatyöryhmä onnistuikin järjestämään tapaamiset keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton sekä kokoomuksen puolue- ja vaaliväen kanssa. Lisäksi vapaaehtoiset tapasivat myös SDP:n Helsingin alueen väkeä.

Huhtikuussa 2023 kampanjatyöryhmä järjesti vaalipaneelin, jossa nuoret ehdokkaat viidestä eri puolueesta jakoivat omia näkemyksiään ylikulutuksen hillitsemisestä ja keskustelivat Suomen ilmastotoimista sekä nuorten osallisuudesta päätöksenteossa.

Ei kestä! -kampanja päättyi vetoomusten luovutukseen tuoreelle eduskunnalle

Changemakerin Ei kestä! -kampanja päättyi toukokuussa 2023 vetoomuksen luovuttamiseen. Vetoomus luovutettiin allekirjoituksineen hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden puheenjohtajille, sekä ympäristöasioista neuvottelevan pöydän osallistujille, yhdelle kustakin puolueesta. Saatteeksi puheenjohtaja Pirjo Mäkelä lähetti allekirjoittamansa kirjeen, jossa puolueita muistutettiin kampanjan tavoitteista ja Suomen vastuusta pyrkiä pienentämään kulutuksesta johtuvia päästöjä.

Ylikulutukseen keskittynyt kampanja sisälsi kuuden kohdan vetoomuksen, jolla päättäjiä vaadittiin konkreettisia toimia ylikulutuksen hillitsemiseksi erityisesti kulutustavaroiden käyttöiän pidentämisen kautta. Kaikkiaan kampanjan aikana kerättii 568 vetoomusallekirjoitusta.