Taustatietoa

Ei kestä! -kampanjan kaksi kärkeä ovat eniten haasteita tuottavat tekstiili- ja elektroniikkateollisuus.

Vaateteollisuuden tuottamat päästöt ovat suuremmat kuin koko kansainvälisellä laiva- ja lentoliikenteellä yhteensä. Syynä tekstiilituotannon suuriin päästöihin on sekä nopeasti vaihtuvat trendit ja tästä johtuva tarve ostaa uusia vaatteita, että toisaalta monien halpatuotannon maissa huonoissa olosuhteissa tuotettujen vaatteiden lyhyt käyttöikä, niiden huonon laadun takia. Meillä Suomessakin tekstiilijätettä heitetään pois arviolta yli 70 miljoonaa kiloa joka vuosi. (Lähde: Eetti) Pikamuodista ollaan siirrytty yhä nopeampaan “ultra-pikamuotiin”, jossa uusia mallistoja tuotetaan jopa kuukausittain. Vaatteiden tilaaminen ulkomailta on yhä halvempaa ja nopeampaa. (linkki aukeaa uuteen välilehteen) Muoti on nykyisessä kulttuurissamme tärkeä itseilmaisun keino, mutta nopeasti muuttuvat trendit ovat ympäristön kannalta kestämättömiä.

Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että yksi parhaista tavoista vaikuttaa vaateteollisuuden päästöihin on juuri vaatteiden käyttöiän pidentäminen. Tästä syystä Changemaker vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla näin saadaan tehtyä. Changemaker vaatii mm. että haitallisista tai huonolaatuisista materiaaleista valmistettujen tuotteiden verotusta tulisi nostaa ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden verotusta laskea. Tämän lisäksi korjauspalveluiden alv laskettava 11 prosenttiin.

Elektroniikkateollisuudessa muutos laitteiden käyttöiässä on tuoreempi ilmiö. Samoin kuin vaateteollisuudessa, myös elektroniikassa trendit ja nopeiden syklien tapa kuluttaa tuotteita on muuttunut valtavirraksi. Tästä syystä esimerkiksi tuottajat eivät tee tuotteistaan lähtökohtaisesti kestäviä, vaan olettavat, että me kuluttajat ostamme uuden tuotteen joka tapauksessa jo vuoden tai kahden päästä. Esimerkiksi sovelluspäivitykset saattavat suosia uudempia puhelinmalleja. (Linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Vaate- ja elektroniikkajäte muodostaa tuotannon lisäksi toisen keskeisen ongelman. Vaatteita on viety muun muassa Afrikkaan jo niin pitkään, että ne ovat muodostuneet vakavaksi ongelmaksi. (linkki aukeaa uuteen välilehteen) Toisin kuin usein ajatellaan, länsimaiden ylijäämävaatteet eivät ole haluttua tavaraa. Elektroniikkajäte on lähtökohtaisesti vaarallista, eikä sen loppusijoituksesta kanneta tarpeeksi vastuuta. Jopa erilaiset kierrätysoperaatiot voivat olla hyvin ongelmallisia, sillä usein elektroniikkajäte päätyy kuitenkin globaaliin etelään, jossa jätteen arvokkaimpia ja vaarallisimpia osia keräilevät myös lapset. (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Tutkitusti kuluttaminen ei tee ihmistä onnelliseksi. Silti olemme tottuneet hakemaan nopeaa dopamiinifiksiä esimerkiksi shoppailusta tai nettikauppojen selaamisesta. Sen sijaan, että rakentaisimme hyvinvointiamme ja vapaa-aikeemme uusia vaatteita ja elektroniikkaa ostamalle, voimme löytää mielihyvää kuluttamattomuudesta, luovasta tekemisestä ja omistamiemme vaatteiden ja elektroniikan uudelleen löytämisestä.