Nuotion äärellä Nuuksiossa
Leppoisa tuuli ja auringonpaiste lähettivät changemakerit matkaan halki ruuhkaisan Helsingin kohti Espoon reunamilla sijaitsevaa Nuuksion kansallispuistoa. Hermojen kiristelyä oli Esplanadin peltihirviöiden keskellä körötellessä vaikea välttää, mutta ahkeran kytkimen ja kaasun painallusten jälkeen tarjosi Nuuksio palkkioksi oman odotetun kontrastinsa. Luonnon rauha oli korvin kuultavaa: moottorien jylinä vaihtui soinnukkaaseen linnunlauluun ja rytmikkääseen oksien risahteluun kenkien alla.
Changemakerin ympäristöryhmän järjestämän reissun oppaana toimi Changemaker-koordinaattori Nuuksio-asiantuntija Heta, jolle suuri kiitos uusista näkökulmista ja tietoiskusta – ja siitä ettemme onnistuneet eksymään oikealta polulta! Reilun kymmenen kilometrin vaelluksemme alkoi Siikaniemen leirikeskukselta ja eri reittejä yhdistelemällä mahtui taipaleelle monenlaisia maisemia: vehreää metsää, soljuvia puroja ja peilikirkkaita järviä, kelluvia turvelauttoja sekä mutkaisia mäkiä ja korkeita kallioita.
Eväiden syönti on epäilemättä joka retken kohokohta ja kuin käskystä ilmestyikin eteemme hiljainen nuotiopaikka – eikä aikaakaan kun puut oli pilkottu ja nuotio sytytetty. Soijanakkien lämmetessä liekeissä istahdimme termarikahvien kanssa kokoustamaan ympäristöryhmän seuraavista askeleista. Ajankohtaista asiaa ja luovaa ideointia tulevan vuoden kampanjasta ja syksyn koulutuksista. Keskustelimme muun muassa suomalaisten metsäyhtiöiden maanriistosta kehitysmaissa, palmuöljyn tuotantoon liittyvistä ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomuksista Aasiassa sekä ilmastonmuutoksen etenemisen pysäyttämiseksi tehtävistä toimista.
Miten konkreettiselta ja merkittävältä tuntuikaan luonnon tasapaino ja hyvinvointi istuessamme siinä keskellä kauneinta suomalaista kansallismaisemaa! Jokaiselle ihmiselle haluaisin suoda tämän oikeuden olla osana puhdasta ja koskematonta luontoa. Kuitenkin tiedän, että mitä suurin vääryys on totta: ihmisten itsekäs materialistinen valtapeli ulottuu myös luonnon helmoihin ja siitä kaikin tavoin riippuvaisiin yksilöihin. Eikä tässä epäreilussa pelissä kaikilla ole samanlaista mahdollisuutta pitää omasta oikeudestaan kiinni. Mutta samalla uskon vahvasti, että meistä jokainen kykenee vaikuttamaan näiden nappuloiden liikkeisiin ja ohjaamaan niitä oikeampaan suuntaan. Luonnon puolesta kannattaa ehdottomasti pelata!
Kotiin lähtiessä tuntuivat jaloissa vaelletut kilometrit, mutta mieli oli kiitollinen kaikesta kauniista ja koetusta. Ja selkeä oli päivän viesti: hyvinvoivasta luonnosta tulevat hyvinvoivat ja hymyilevät ihmiset.
Marika Latva-Kyyny