Verkon kaikukammiot vahvistavat ääriajattelua
Ekstremistiset rikokset ovat yleistyneet viime vuosina niin Suomessa kuin maailmalla. Yksi selkeä syy väkivaltaisen ääriajattelun normalisoitumiselle on internet ja sen mahdollistamat kaikukammiot, jotka laskevat kynnystä osallistua ekstremistiseen toimintaan.
Ekstremistiset rikokset ovat viisinkertaistuneet Suomessa neljässä vuodessa. Etenkin radikaali äärioikeisto on kasvattanut näkyvyyttään viime vuosina huomattavasti. Tämä ilmiö ei suinkaan rajoitu vain Suomeen, vaan samankaltaista liikehdintää on havaittavissa myös kansainvälisesti. Yksi suuri tekijä, joka on helpottanut väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa aina rekrytoimisesta iskujen suunnittelemiseen, on internetin käytön yleistyminen.
Pelastakaa Lapset Ry:n RadicalWeb-hanke pyrkii tunnistamaan ja ehkäisemään verkkoympäristöissä ilmenevää nuorten hyvinvointia ja oikeuksia uhkaavaa ääriajattelua ja väkivaltaista radikalisoitumista. Changemaker-illassa 8.9.2020 hankkeen suunnittelijat Annukka Kurki ja Veera Tuomala toivat esiin hankkeen selvitystyön tuloksia väkivaltaisista ääriliikkeistä Suomessa.
”Väkivaltainen ääriajattelu ja sen motivoima väkivaltainen toiminta on viime vuosina lisääntynyt. Ääriliikkeet ovat saaneet enemmän näkyvyyttä sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, jossa niiden jyrkän ehdoton retoriikka tavoittaa yhä useampia ihmisiä”, todetaan hankkeen vuonna 2020 julkaistussa raportissa. Verkon ansiosta liikkeet pystyvät tavoittamaan suuremman määrän ihmisiä vuorokaudenajasta tai maantieteellisestä sijainnista huolimatta.
Ensikosketus ääriajattelun maailmaan
”Nykykäsityksen mukaan verkko itsessään ei radikalisoi, mutta se luo lisää mahdollisuuksia radikalisoitua”, Kurki sanoo.
Sosiaalisen median alustat muun muassa mahdollistavat ääriliikkeiden sisäisen keskustelun ja ääriajattelua normalisoivan propagandan levittämisen. Ensikosketus radikalisoituneen ääriajattelun maailmaan tapahtuukin usein sosiaalisen median kanavilla, kuten Twitterissä, Facebookissa tai videopelialustoilla, josta kiinnostuneet voivat jatkaa rajatummille keskustelukanaville.
”Tämä ei suinkaan ole vain Suomeen rajoittuva ilmiö, vaan vastaavanlaista radikalisoitumista on havaittavissa kansainvälisestikin”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun Reach Out -hankkeen vanhempi tutkija Marko Juntunen. Erityisen huolestuttavaa ilmiöstä tekee sen, että verkossa ääriliikkeiden propaganda on kohdistettu etenkin nuoriin, koska he käyttävät verkkoa vanhempia sukupolvia enemmän. Nuoret ovat myös sosiaalisille vaikutuksille alttiissa kehitysvaiheessa, jolle on usein myös tyypillistä ajattelun mustavalkoisuus. Tässä vaiheessa ääriliikkeiden jyrkkä retoriikka voikin vedota moniin nuoriin, todetaan RadicalWeb-raportissa.
Vihapuhe ei jää vain verkkoon
”Sosiaalisesta mediasta löytää helposti mitä rajuimmillekin yhteiskunnallisille näkemyksille vastakaikua. Se tuottaa sellaisen tietyn hyväksyttävyyden tunteen”, Juntunen sanoo.
Syntyy eräänlainen kaikukammio, jossa yksilö saa vahvistusta ääriajatuksilleen. Verkon rooli ääriajattelun normalisoimisessa onkin merkittävä, sillä kynnys ilmaista yleisesti paheksuttuina pidettäviä mielipiteitä on matalampi.
”On myös huomioitava se, että sosiaalisessa mediassa rajuimmat kannanotot saavat yleensä myös helpommin tykkäyksiä”, Juntunen huomauttaa.
Tämä voi johtaa näissä jo syntyneissä kaikukammioissa siihen, että ihmiset kilpailevat keskenään siitä, kuka keksii rajuimman kommentin.
Tällainen vihapuhe ja propaganda nähdään Pelastakaa Lapset Ry:n raportissa yhtenä ääriajattelun ilmentymänä tai vähintään sitä rakentavana tekijänä. Verkossa käytyjä keskusteluja ei pidä ajatella muusta sosiaalisesta maailmasta irrallisena. Jatkuva vihapuhe tiettyä ryhmää kohtaan muovaa ihmisten käsityksiä vihapuheen kohteena olevasta ryhmästä ja lisää ennakkoluuloja sitä kohtaan. Vihapuheen normalisoituminen internetissä laskee kynnystä myös ilmaista kyseisiä mielipiteitä muissakin vuorovaikutustilanteissa tai jopa politiikan piirissä.
Pitääkö nyt sitten huolestua? Tuleeko vihapuheen yleistyminen korostamaan yhteiskunnan polarisoitumista ja mahdollisesti lisäämään väkivaltaista radikalisoitumista? Juntunen toteaa, että tietynlaisesta yhteiskunnallisesta epätasapainosta huolimatta hän ei näe nykyistä tilannetta kriittisenä muutoskohtana ekstremistisen toiminnan yhteiskuntaan heijastuvan kokonaisvaikutuksen kannalta.
”Ennustaminen on tietysti kauhean vaikeata”, hän naurahtaa.
Fakta:
Väkivaltainen ekstremismi on väkivaltaa, jonka perustelut kumpuavat ideologiasta. Siinä korostuu ajattelun jäykkyys ja mustavalkoisuus, ja yhteiskunnan vastakkainasettelu: ajatus meistä ja muista. Äärimmäiset keinot nähdään oikeutettuina. Vaikka väkivaltainen ääriajattelu rakentuukin samankaltaisten kaavojen kautta, sitä ei voida typistää mihinkään tiettyyn ideologiaan, uskontoon tai arvomaailmaan.
Artikkeli on julkaistu Globalisti-lehden numerossa 1/2021