Slovakia – pieni suuri maa

Keskieurooppalaisen Slovakian talous kasvaa ja lapset kansainvälistyvät. Pääsiäisaikaan naiset saavat yhä kylmää vettä niskaansa.

Vaikka nopeasti katsottuna Suomi ja Slovakia vaikuttavat toisistaan varsin etäisiltä valtioilta, on mailla myös kiinnostavia yhdistäviä piirteitä. Väkiluku on kummassakin maassa samaa luokkaa. Jääkiekkoa pidetään kansallislajina suuressa arvossa. Kummankin naapurissa on se suurempi ja paremmin tunnettu maa, Suomella Ruotsi ja Slovakialla Tšekki, jonka kanssa on paljon yhteistä historiaa ja jota ainakin vähän kadehditaan.

Vietin kevään 2017 Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa vaihto-opiskelujen merkeissä. Opiskelin Comenius-yliopistossa slovakin kielen ja kulttuurin opintoja sekä yhteiskuntatieteitä. Olin ennen vaihtojaksoani käynyt Bratislavassa edeltävänä kesänä slovakin kielikurssilla, joten kaupunki ja maa olivat jo ennestään hieman tuttuja. Keväällä pääsin tutustumaan maahan ja sen kulttuuriin entistä syvemmin opintojen ja vapaa-ajan aktiviteettien sekä maan sisällä reissaamisen myötä.

Markkinatalous kukoistaa, samoin korruptio

Slovakian itsenäisyyden ajan historia alkaa vuodesta 1993, jolloin samettieroksi kutsutun prosessin myötä Slovakia ja Tšekki erkaantuvat omiksi valtioikseen. Pian 25 vuotta täyttävä valtio on kommunismin jälkeen lipunut hiljalleen kohti länttä. Markkinatalous kukoistaa ja erilaiset kansainväliset yhtiöt perustavat toimipisteitään Slovakiaan.

Suomalaisena minut yllättää avointen työpaikkojen määrä. Työntekijöitä etsitään perinteisten katu- ja nettimainosten lisäksi sympaattisten itse tulostettujen mainosten ja flaijerieiden avulla bussipysäkeillä, ilmoitustauluilla ja kauppojen ovissa ja ikkunoissa. Palkkataso ei kuitenkaan päätä huimaa, sillä slovakialaisten keskipalkka liikkuu noin 900 euron tienoilla ja kavereideni mukaan tyypillisestä opiskelijan osa-aikatyöstä esimerkiksi tarjoilijana tai kaupan kassana saa 3–4 euroa tunnilta. Ei siis ihme, että moni matkustaa Itävallan puolelle töiden perässä. Virallisissa tilastoissa maan työttömyysluvut ovat kahdeksan prosentin luokkaa.

Itsenäisyyden ajan talous on perustunut pääasiassa teollisuuteen. Slovakiassa on muun muassa paljon autoteollisuutta: maassa tuotettiin yli miljoona autoa vuonna 2016. Talouskasvu piilottaa alleen kuitenkin myös epäkohtia. Korruptio on maassa varsin yleistä. Slovakia on sijoittunut Transparency Internationalin listauksessa euroalueen seitsemänneksi eniten korruptoituneimmaksi maaksi. Korruptioita piilee erityisesti politiikan ja liike-elämän kentillä. Poliitikkojen ajamiin asioihin voidaan vaikuttaa lahjonnalla ja kiristämällä.

Yleinen kuva on, että poliitikot pyrkivät kasvattamaan omaa varallisuuttaan ja ajavat omaa etuaan sen sijaan, että pyrkisivät kansan etuun. Lisäksi valtion toimielinten toimintaa voi nopeuttaa suhteiden ja lahjusten avulla, eikä luottamus oikeusjärjestelmän toimivuuteen ole aina kovin korkea. Huhtikuussa 2017 Bratislavassa pidettiin opiskelijoiden järjestämä mielenosoitus korruptiota vastaan, johon osallistui tuhansia nuoria.

Eväitä kansainvälisyyteen koulutuksesta

Nuorten tilanne Slovakiassa tuntuu varsin samantyyppiseltä kuin Suomessa. Työn saaminen korkeakouluopintojen jälkeen mietityttää, vaikka yleinen työllisyystilanne on finanssikriisin ajoista parantunut.

Myös koulutuksen suhteen Slovakian tilanne kuulostaa tutulta. Vaikka poliitikot sanovat haluavansa panostaa koulutukseen, käytännön poliittiset toimenpiteet tuntuvat kuitenkin keskittyvän teollisuuden edistämiseen. Slovakiassa on tehty Suomen tavoin koulutusleikkauksia, jotka ovat ajaneet osan nuorista opintojen pariin esimerkiksi Tšekin puolelle.

Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna koulun ulkopuolisten kielikurssien suosio pistää silmään. Selitys löytyy historiasta: Kommunismin aikana kouluissa oli pakko opiskella venäjää, ja englannin opiskelu oli kovin harvinaista. Nyt vanhemmat haluavat tarjota lapsilleen eväät kansainvälistyvään tulevaisuuteen, mikä näkyy esimerkiksi saksan, espanjan ja englannin kielikurssien mainonnassa ja tarjonnassa. Kursseja järjestetään sekä lapsille että aikuisille, mutta yleinen kielten taitotaso maassa ei silti ole erityisen korkea, mikä voi aiheuttaa kielimuureja erityisesti Bratislavan ulkopuolella reissatessa.

Läheiset perhesuhteet ovat slovakeille hyvin tärkeiltä. Kun Suomessa suurin osa nuorista muuttaa omilleen lukio- tai ammattikouluopintojen jälkeen, asuvat useat slovakialaisnuoret korkeakouluopintojen aikana vanhempiensa luona. Tätä selittää myös se, että vaikka koulutus onkin maassa pääsääntöisesti ilmaista, ei opintojen ajaksi ole tarjolla samankaltaisia tukia kuin Suomessa. Perhesuhteiden läheisyys näkyy myös siinä, että omillaan asuvat nuoret matkustavat usein viikonlopuksi vanhempien luo ja perhettään lähellä asuvilla on usein perinteinen sunnuntailounas koko perheen kanssa.

Piiskaa pääsiäisenä

Slovakialainen työelämä jakaantuu Suomen tavoin naisten ja miesten aloihin. Esimerkiksi opetusala ja terveydenhuolto ovat tyypillisesti naisten suosimia aloja, kun taas miesten osuus tuotannossa ja rakennusalalla on suuri. Naiset ovat aliedustettuja yhtiöiden hallituksissa, mutta aiempaan verrattuna tilanne on parantunut jonkin verran 2000-luvulla. Palkkaero miesten ja naisten välillä on 20,5 %.

Kuten monissa muissakin slaavilaisissa kulttuureissa, myös Slovakiassa vallitsee eräänlainen ”ladykulttuuri”. Miesten hyviin käytöstapoihin kuuluu muun muassa pitää naiselle ovea auki ja päästää nainen kulkemaan ovesta ensimmäisenä. Suomalaiseen kaupunkikulttuuriin verrattuna Slovakian katukuvassa näkyy selkeästi enemmän laittautuneita naisia ja korkeita korkoja.

Sukupuolikysymys näkyy mielestäni kiinnostavalla ja ajatuksia herättävällä tavalla slovakialaisessa pääsiäisperinteessä, jonka juuret ovat pakana-ajoissa. Kun Suomessa pikku trullit kulkevat palmusunnuntaina ovelta ovelle virpomisvitsojen ja karkkikorien kanssa, kuuluu slovakialaiseen perinteeseen miesten kiertää ovelta ovelle heittämässä naisten päälle kylmää vettä ja antaa ”piiskaa” pajunoksista punotulla kepillä. Tavoite on sama kuin virpomisessa: toivoa hyvää terveyttä tulevalle vuodelle. Palkinnoksi piiskauksesta ja kastelusta naisen tulee tarjota jonkinlainen palkkio miehelle. Yleensä se on karkkia, ryyppy tai silkkisen lettinauhan sitominen pajukeppiin ikään kuin voiton merkiksi suoritetusta työstä.

Juttu on ilmestynyt Globalistin numerossa 2/2017, jonka teemana on naiset ja kehitys.