Sini Al-Fraidawi pitää nuorten asiaa esillä Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa

Changemakerin entinen tiimiläinen ja vaikuttamistoiminnan vastaava Sini Al-Fraidawi valittiin joulukuussa Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksen asiantuntijajäseneksi. Pitkään Changemakerissa ja muissa järjestöissä toiminut Al-Fraidawi kertoo Globalistin haastattelussa omasta taustastaan ja siitä miksi hän haluaa tehdä työtä paremman maailman puolesta.

Kuka olet?
Olen Sini Al-Fraidawi, teologian ja Lähi-idän tutkimuksen opiskelija sekä pitkän linjan Changemaker-aktiivi. Olen ollut mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa, ja intohimojani ovat erityisesti nuoret, rauha ja turvallisuus sekä uskontodialogi.

Mitä odotat KUA:n hallitustyöltä?
On ollut ilo huomata, miten KUA on ottanut nuorten merkityksellisen ja tasavertaisen osallisuuden tosissaan, mikä ei ole näin suurissa järjestöissä itsestäänselvyys. Odotan innolla, että pääsen tuomaan KUA:n työhön nuorten näkökulmaa, esittämään kriittisiä kysymyksiä ja myös oppimaan paljon uutta kehitysyhteistyöstä. Minulle on myös tärkeää nostaa esille Changemakereille tärkeitä teemoja ja syventää KUA:n ja Changemakerin välistä yhteistyötä.

Mitä Changemaker merkitsee sinulle?
Changemaker oli ensimmäinen paikkani osallistua, oppia ja vaikuttaa. Changemaker on avannut sekä ajatusmaailmaani että uusia ovia vaikuttamisen kentällä, sekä vaikuttanut merkittävästi jopa urapolkuuni. Siksi on äärimmäisen hienoa, että voin nyt antaa jotain myös takaisin edistämällä nuorten asiaa KUA:n hallituksessa.

Miksi haluat muuttaa maailmaa?
Maailmassa on vielä paljon tekemistä ja valitettavasti myös paljon pahaa. Koen, että meillä kaikilla on velvollisuus tehdä jotain pientä. Uskon myös, että meillä on mahdollisuus ja kyky muuttaa maailmaa, vaikka tilanne joskus näyttääkin lannistavalta. Pienet muutokset, vaikka ne tapahtuisivatkin vain omassa elinympäristössämme, kasautuvat ja saavat aikaan hyvää.

Mikä maailman epäkohta on mielestäsi jäänyt liian vähälle huomiolle?
Rauhankysymyksiin ja rauhan edistämiseen saisi kiinnittää huomiota jo ennen kuin konfliktit uhkaavat äityä väkivaltaisiksi ja elämää uhkaaviksi. Dialogi on edellytys rauhan säilymiselle, rakentamiselle ja yhteisöjen hyvinvoinnille. Lisäksi kaipaisin enemmän filosofista pohdintaa siitä, mistä maailman ongelmat johtuvat, ja mitä näille juurisyille voisi tehdä.

Mitä ajattelet Suomen globaalista vastuusta?
Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia maailman hyväksi, ja näitä mahdollisuuksia tulisi hyödyntää yhä aktiivisemmin. Esimerkiksi rauhantyössä ja rauhanvälityksessä Suomi on ollut jo pitkään mallimaa, mutta tämän aseman säilyttäminen vaatii sitoutumista ja vilpitöntä työtä, jottei se jää pelkäksi sananhelinäksi. Suomen tulisi myös kriittisesti tarkastella omaa toimintaansa ja sisäpolitiikkaansa, jotta se on linjassa Suomen edustamien arvojen kanssa.

Mitä me suomalaiset voimme tehdä globaalin oikeudenmukaisuuden eteen?
Mielestäni kaikki lähtee tiedostamisesta ja oppimisesta. Jokainen tarvitsee globaalikasvatusta – ymmärrystä siitä, millainen maailman tila on, millaisia epäoikeudenmukaisuuksia maailmassa on ja mikä on oma paikka maailmassa. Jo omien ajatusmallien avartaminen on tärkeää. Sen jälkeen voi löytää omia vaikuttamisen tapoja.

Mitä neuvoja antaisit nuorelle, joka haluaa vaikuttaa maailman epäoikeudenmukaisuuteen?
Jo halu vaikuttaa ja kiinnostus maailman tilasta on tärkeä ensiaskel! Sen jälkeen on hyvä löytää omat vaikuttamiskeinot ja yhteisö. Suomessa on paljon järjestöjä, mutta esimerkiksi Changemaker on mahtava paikka aloittaa, sillä tukea saa niin paljon, eikä mitään tarvitse osata etukäteen. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös omassa arjessa voi tehdä valintoja oikeudenmukaisuuden puolesta. Esimerkiksi jo se, miten kommunikoit muiden ihmisten kanssa, rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Haastattelu löytyy Globalisti-lehden numerosta 1/2024