Puolan kansalaisyhteiskunta vaatii oikeutta turvalliseen aborttiin

Henkareita ja mielenosoituskylttejä kasassa. Kylteissä aborttia puolustavia kirjoituksia puolaksi.

Puolassa on astunut voimaan tiukentunut aborttilaki, joka käytännössä kieltää aborttien tekemisen maassa kokonaan. Lakimuutos on osa laajempaa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien heikkenemisen ilmiötä. Kansalaisyhteiskunta vastustaa uutta aborttilinjausta voimakkaasti, mikä näkyy jopa katolisen kirkon valta-aseman hiipumisena.

Tammikuun lopussa voimaan astunut aborttilaki on osa konservatiivisen Laki ja oikeus eli PiS-valtapuolueen linjaa. Vaikka Puolan aborttilainsäädäntö oli jo ennen uuden lain voimaanastumista yksi Euroopan tiukimmista, kielletään uuden lain nojalla abortit myös tapauksissa, joissa sikiöllä on vakava todennäköisesti kuolemaan johtava kehityshäiriö. Niin ihmisoikeusjärjestöt kuin EU:n parlamenttikin ovat kritisoineet tiukennusta.

Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin kuuluva oikeus turvalliseen aborttiin ei ole ainoa asia, jota oikeistokonservatiivinen puolue haluaa muuttaa Puolassa. Laki on osa suurempaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia rajoittavaa ja oikeusvaltiota murentavaa kokonaisuutta. Myös esimerkiksi lasten ja nuorten oikeus seksuaalikasvatukseen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet sekä oikeus turvalliseen ehkäisyyn ovat vaarassa Puolan nykyhallinnon tavoitteissa. Monet maakunnat ja kunnat ovat viime vuosina julistautuneet ”hlbtiq-vapaiksi vyöhykkeiksi”, joilla ei sallita sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjä. EU:n parlamentti esitti vastustuksensa Puolan kehitykselle julistamalla koko EU:n maaliskuussa alueeksi, jolla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet tunnustetaan.

VASTAVOIMAA MIELENOSOITUKSISSA

Suurin vastustus hallinnon linjaa ja erityisesti aborttia koskevaa lakimuutosta kohtaan tulee kuitenkin Puolan sisältä. Jo lakia valmisteltaessa vuoden 2020 syksyllä Puolan kaupunkien kadut täyttyivät mielenosoittajista. Varsovassa yliopistossa opiskeleva Magdalena, joka haluaa esiintyä jutussa vain etunimellään, yllättyi mielenosoitusten laajuudesta. ”[Lakimuutoksen] vastustus oli valtaisaa, enkä usko, että kukaan aluksi uskoi mielenosoitusten saavuttavan tätä kokoluokkaa” hän sanoo. Magdalena on myös itse osallistunut mielenosoituksiin satojentuhansien puolalaisten tapaan.

Myös yliopistossa opiskeleva Katarzyna Sokołowska kuvailee Puolan lakimuutoksen jälkeisiä tunnelmia vihaisiksi. Hänen mukaansa lakimuutoksen vastustus näkyy myös pienempien kaupunkien mielenosoituksissa, vaikka maaseudun väestö ei yleensä ota kantaa poliittisiin kysymyksiin protestien muodossa. Sokołowska ei henkilökohtaisesti tunne ketään, joka olisi kannattanut muutosta. ”Uskon, että nykyään Puolassa tiedostetaan, että aborttikysymyksessä tulee olla mahdollisuus valita.”

KATOLISEN KIRKON VIIMEINEN HENGENVETO

Puola on kauan ollut yksi maailman katolisimmista maista, mutta yhteiskunnallinen muutos nakertaa jopa katolisen kirkon valta-asemaa. Näennäisestä riippumattomuudestaan huolimatta Puolan katolinen kirkko ja hallinto ovat lähellä toisiaan. Kun PiS-puolue sai vuoden 2015 vaaleissa enemmistön parlamentissa, se mahdollisti katoliselle kirkolle myös helpomman pääsyn poliittisiin rakenteisiin. Tämä on selvästi ärsyttänyt aikaisemmin kirkkoon kuuluvia ja sitä tukeneita ihmisiä. Lokakuussa 2020 voimistuneen protestoinnin seurauksena kirkosta eronneiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti.

Sokołowska kuvailee Puolan kirkon tilaa kriisiksi. ”Sunnuntain jumalanpalveluksiin osallistuvien ihmisten määrä ei ole koskaan ollut näin alhainen. Sama pätee koulujen uskonnonopetukseen osallistuvien lasten määrään.” Magdalena on samoilla linjoilla. ”En usko, että tiukan aborttilain toimeenpano on kirkon vallan ilmentymä, vaan pikemminkin kirkon ”viimeinen hengenveto”, sen viimeinen tilaisuus käyttää valtaa.” hän sanoo.

ERIARVOISTAVAT VAIKUTUKSET

Abortin kieltäminen ei kuitenkaan vähennä abortteja – se vain sysää ne maan alle ja tekee niistä vaarallisia. Kiellot ja rajoitteet pakottavat monet turvautumaan ammattitaidottoman henkilön salassa tekemiin abortteihin, jotka ovat todella riskialttiita. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 45 prosenttia maailmassa tehtävistä aborteista on vaarallisia. On arvioitu, että 22 000 ihmistä maailmassa kuolee vuosittain laittoman abortin seurauksena.

Myös Puolan uusi aborttilaki vaarantaa kohdullisten terveyden sekä tuo mukanaan muita lieveilmiöitä. Sokołowska uskoo, että muutos vaikuttaa erityisesti yhteiskunnan köyhimpiin, joilla ei ole varaa matkustaa hakemaan aborttia ulkomailta. ”Naiset ja perheet, jotka tarvitsevat abortin, lähtevät Slovakiaan tai Tšekkiin” hän ennustaa. Näin ollen kysymys abortin kiellosta tai rajaamisesta ei ole vähäpätöinen asia, vaan johtaa eriarvoisuuteen ja lisääntyneisiin, laajamittaisiin sosiaalisiin ongelmiin.

Lakimuutoksen laaja vastustus yhteiskunnassa antaa kuitenkin toivoa muutoksesta. Hallinnolle ja kirkolle instituutioina halutaan välittää viesti, ettei ihmisoikeuksien polkemista hyväksytä. ”Haluaisin todella nähdä, että seuraavissa vaaleissa kolmen vuoden kuluttua tapahtuu muutos, eikä PiS-puoluetta enää äänestetä” Sokołowska summaa.

Artikkeli on julkaistu Globalisti-lehden numerossa 2/2021