Lähi-idän naisten aika on tullut

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan naisten uhriuttamisen tulisi olla osa menneisyyttä. Alueen naiset ovat jo ottaneet tukevan jalansijan yhteiskunnallisina vaikuttajina myös niissä valtioissa, joissa naisten vapauksiin liittyy merkittäviä rajoitteita.

Eroja sukupuolten välisissä valtasuhteissa esiintyy kaikkialla maailmassa. Lähi-idän naisten asemasta kohistaan kuitenkin erityisen paljon. Alisteista asemaa surkutellessa jää usein huomaamatta esimerkiksi se, että viime vuosina naiset ovat enenevissä määrin saaneet jalansijaa alueen yhteiskunnissa – sellaisissakin, joissa naisten vapauksiin liittyy merkittäviä rajoitteita.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueilla erot naisten vaikutusmahdollisuuksissa ovat mittavia. Länsimaissa alueet kuitenkin usein käsitetään yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi, jossa naiset ovat uhreja. Tällaisen vähättelevän ajattelun tulisi olla historiaa. Viime vuosina naiset ovat ottaneet paikkansa niin yhteiskunnallisina kuin yritysmaailman vaikuttajina yhä useammassa alueen valtiossa.

Miesten valta koetuksella

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioiden yhteiskunnan kehitystä ja lainsäädäntöä ovat hallinneet pitkälti miehet. ”Myös uskonto vaikuttaa lainsäädäntöön. Laki on miesten tulkinnan alla muodostunut tiukaksi naisia kohtaan. Vasta nyt naiset alkavat päästä osaksi sen tulkintaa ja toimeenpanoa”, sanoo Khouloud Wattar Kassem, Women Political Leaders Global Forumin vanhempi erityisasiantuntija sekä naisaktivisti.

Usein länsimaisessa keskustelussa Lähi-idän naiset näyttäytyvät heikkoina toimijoina, joiden vaikutusvalta yhteiskunnassa jää hyvin rajalliseksi. Alisteista asemaa selitetään länsimaissa egyptiläistaustaisen professorin Leila Ahmedin mukaan yksipuoleisella käsityksellä islaminuskosta naisia riistävänä uskontona. Kassemin mukaan aidolla uskonnolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä epätasa-arvon kanssa. ”Epätasa-arvo on muodostunut miesten tehdessä omiin tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja.” Uskonto ja traditiot on hyvä pitää erillään.

Naisten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia on hidastanut vallan keskittyminen miehille. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan naisten tilanne ei siis poikkea muusta maailmasta vaan naisten kohtaamat haasteet saada vaikutusvaltaa ovat universaaleja. Vallan ulottuessa hiljalleen naisille, nousee keskiöön yhteiskunnan sisäiset jakolinjat, jotka luovat eroja naisten keskelle. Vauraan naisen vaikutusmahdollisuudet ovat heikommassa asemassa olevaa kanssasisartaan suuremmat niin länsimaissa kuin Lähi-idässäkin.

Naiset yhteiskunnallisina vaikuttajina

Viime vuosina naiset ovat ottaneet valtavia askelia Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioissa. Yksi merkittävä läpimurto tapahtui vuonna 2015, kun Saudi-Arabia myönsi naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. Pian lainmuutoksen jälkeen järjestetyissä kunnallisvaaleissa naiset onnistuivatkin heti saamaan valtuustopaikkoja. Tämä on hyvin merkityksellistä valtiossa, jossa naisten toimintaa rajoitetaan muun muassa mieshuoltajajärjestelmällä. Saudi-Arabian mieshuoltajajärjestelmän mukaisesti jokaisella naisella tulee olla miespuolinen lähisukulainen, joka myöntää luvan esimerkiksi työntekoon, koulutukseen ja matkusteluun.

Naisten osallistumista on alettu viime vuosina edistää kiintiöillä esimerkiksi Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa. Kiintiöt ovat osittain vielä melko vaatimattomia, mutta jo niiden olemassaolo on suuri edistysaskel. Naisia tulee tosin valituiksi myös ohi kiintiöiden.

Esimerkiksi Jordaniassa, jossa on säädetty 15 naisen kiintiö 130-paikkaiseen parlamenttiin, ottivat naiset vuoden 2016 vaaleissa yllättäen jopa 20 paikkaa. Jordanian menestystä varjostaa kuitenkin vaalien jälkeinen ehdokasjärjestely, jonka myötä osa naisedustajista vaihtui. ”Parlamentin jäseniksi jäivät ne naiset, jotka mukautuvat miesten tahtoon”, sanoo Khouloud Wattar Kassem.

Muuallakin naiset ovat menestyneet vaaleissa hyvin. Vuonna 2016 järjestettiin vaalit Iranissa, Jordaniassa, Kuwaitissa, Marokossa ja Omanissa. Kuwaitia lukuun ottamatta naiset voittivat ennätysmäärät paikkoja kussakin vaalissa.

Vaikka naisvaikuttajia on nyt määrällisesti enemmän, vielä ei voida puhua yhtäläisistä vaikutusmahdollisuuksista miesten kanssa. ”Naisilla ei ole suurta sisällöllistä valtaa. Tässä vaiheessa olennaista on kuitenkin se, että naiset ylipäätään ovat päässeet osaksi poliittista elämää, eivätkä joudu enää tyytymään sivustaseuraajan asemaan”, Kassem arvioi.

Talouselämän vaikuttajanaiset suunnannäyttäjinä

Poliittisen vaikuttamisen ohella naiset osallistuvat enenevissä määrin talouselämään. Vuonna 2016 naisten roolia työmarkkinoilla ja yritysmaailmassa korostettiin aikaisempaa enemmän. Algeriassa ja Palestiinalaisalueella luotiin ohjesääntöjä naisten työelämään osallistumisen helpottamiseksi, ja Saudi-Arabia nosti naisten työllisyyden kansallisen kehitysohjelmansa keskiöön. Vastaavasti Omanissa rahoitettiin yli 6 000:tta naisten aloittamaa yritystä. Tällainen yhteiskunnan tuki on naisille tärkeä kannustin valtioissa, jotka Maailmanpankin raportin mukaan rajoittavat naisten taloudellista osallistumista kaikkein eniten.

Naisia on noussut myös talouselämän vaikutusvaltaisimpien joukkoon. Forbesin Lähi-idän toimituksen päätoimittaja Khuloud Al Omian on havainnut naisten määrän selvän nousun yritysmaailman korkeimmissa tehtävissä. ”Tällainen kehitys rohkaisee ja inspiroi yhä useampia naisia rikkomaan normeja ja menestymään omalla sektorillaan”, Omian ennustaa haastattelussa Trade Arabialle. Tulevaisuudessa naisia tullaan todennäköisesti näkemään yhä useammin johtavissa asemissa.

Naisten aika on nyt

Vaikka miehet ovat yhä tiukasti vallan kahvassa, naisten mahdollisuudet vaikuttaa oman asemansa kehittymiseen ovat paremmat kuin koskaan – niin talouselämässä kuin yhteiskunnan muillakin osa-alueilla. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaatii vielä pitkäjänteistä työtä. Naisaktivisti Kassem näkee tulevaisuuden silti valoisana: ”Naiset tulevat saamaan nykyistä enemmän valtaa, koska he pyrkivät päättäväisesti kohti parempaa valta-asemaa.”

Juttu on ilmestynyt Globalistin numerossa 2/2017, jonka teemana on naiset ja kehitys.