Kalasta turvaa maailman ruokapöytiin

Nainen myy kalaa torilla Kambodžassa, missä naiset saavat yli puolet päivittäisestä kalsiumistaan kalasta ja muista merenelävistä.

Kalasta turvaa maailman ruokapöytiin

Ruoka on jokaisen ihmisoikeus. Kalastus elinkeinona ja kala proteiininlähteenä ovat merkittävässä asemassa maailmanlaajuisen ruokaturvan saavuttamisessa.

Jokaisella ihmisellä on oikeus riittävään sekä tarpeeksi ravitsevaan ja turvalliseen ruokaan. Silti tänäkin iltana 795 miljoonaa ihmistä menee nukkumaan tyhjin vatsoin. Heistä suurin osa elää kehittyvissä maissa, etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa. Nälän poistaminen ja ruokaturvan saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Ruokaturvan tavoite on, että jokaisella olisi jatkuvasti saatavilla ravitsevaa, terveellistä ja kulttuurisesti hyväksyttävää ruokaa, mikä mahdollistaa terveen ja aktiivisen elämän.

Aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä maailmassa on laskenut viimeisten 25 vuoden aikana 216 miljoonalla. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, sillä ilmastonmuutos uhkaa etenkin kaikista köyhimpiä ja jo valmiiksi ruokapulasta kärsiviä ihmisiä. Myös liikakalastus heikentää huomattavasti ruokaturvaa kehittyvissä maissa, joiden yhteisöt ovat riippuvaisia liikakalastukselle altistuneista meri- ja sisävesialueista.

Mikä ruokaturva?

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa kaikille. Miksi silti niin moni kokee nälän tuomaa turvattomuutta? Syyt tähän ovat monitahoisia ja yhteenkietoutuneita. Esimerkiksi luonnononnettomuudet sekä sodat ja konfliktit alentavat ostovoimaa ja tuotantomääriä ja muuttavat ruoan hintaa nopeasti. Tulevaisuudessa konfliktit saavat alkunsa pitkälti hupenevista luonnonvaroista ja ilmastonmuutos vaikuttaa jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Ruokaturvattomuus johtuu usein myös yhteiskunnan rakenteellisista seikoista, kuten köyhyydestä, huonosta ruoantuotannosta ja naisten heikosta asemasta.

Ruokaturvan katsotaan täyttyvän sen mukaan, miten ja missä määrin ruokaa on saatavilla, millaisia keinoja ruoan hankkimiseksi on käytettävissä, miten jatkuvaa tarjonta on sekä miten saatavilla olevaa ruokaa hyödynnetään. Ruokaturvan saavuttamiseksi katse on suunnattava luonnonvarojen ja maatalouden kestävään käyttöön, eriarvoisuuden vähentämiseen, ruokailutottumuksiin ja ruokahävikkiin, markkinoihin, naisten aseman parantamiseen sekä rauhan saavuttamiseen.

Kalan merkitys maailman lautasilla

Kalan merkitys maailman ruokaturvalle on suuri sen sisältämien eläinproteiinin ja mikroravintoaineiden vuoksi. Aliravitsemuksesta kärsivä ihminen ei saa tarpeeksi kaloreita, proteiinia tai mikroravintoaineita ruoastaan. Vaikka kalatalous kattaakin vain 10 prosenttia maailman kaloritarpeesta verrattuna maatalouden lähes 90 prosentin osuuteen, liki puolitoista miljardia ihmistä saa kalasta lähes viidenneksen päivittäisestä eläinproteiinistaan. Monissa Aasian ja Afrikan vähiten kehittyneissä maissa kalasta saatu proteiini kattaa jopa yli puolet saadusta eläinproteiinista. Monissa maissa kalan proteiinipitoisuutta tärkeämpiä ovat kuitenkin sen sisältämät mikroravintoaineet, etenkin A-vitamiini, kalsium, rauta ja sinkki. Esimerkiksi Kambodžassa naiset saavat kalasta ja muista merenelävistä 51 prosenttia päivittäisestä kalsiumistaan.

Sen sijaan Somaliassa kala ei ole ollut suosittu osa perinteistä ruokavaliota. Niin ikään vuosikymmeniä jatkuneet konfliktit ja piratismi ovat johtaneet siihen, että maan kalavedet ovat jääneet hyödyntämättä eikä kalatalous ole kehittynyt. Kuivuudesta kärsivällä Somalialla on Afrikan pisin, jopa 3300 kilometriä pitkä, rantaviiva. Somalialaiset syövät kalaa kuitenkin vain 2,4 kiloa vuodessa henkeä kohden, joten kalan kulutus on siellä maailman alhaisimpia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö sekä Maailman ruokaohjelma kannustavatkin somalialaisia syömään enemmän kalaa nälän taltuttamiseksi. Järjestöt myös kouluttavat paikallisia kohti kestävää kalastusta.

Kala on arvokas paitsi korkean eläinproteiininsa ja mikroravintoaineidensa ansiosta myös kehittyvien maiden talouden kannalta. Kalastus on tärkeä elinkeino maailman miljoonille köyhimmille ja se luo työpaikkoja yli sadalle miljoonalle kehittyvissä maissa asuvalle. Erityisesti pienkalastus on oleellista köyhyyden vähentämiseksi kehittyvissä maissa. Kalaviljelmiltä tuodaan kalaa kotiin, tuotetaan halpaa eläinproteiinia kaupunkilaisille sekä luodaan työpaikkoja niin tuotannossa kuin arvoketjussa.

Meret nälkäongelman ratkaisijoina

Yksi 2000-luvun suurimmista haasteista on tuottaa tarpeeksi ruokaa kasvavalle väestölle, sillä vuoteen 2050 mennessä maailman väkiluvun arvioidaan ylittävän yhdeksän miljardin rajan. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan terveet meret ovat tämän haasteen ratkaisemisessa avainasemassa. Jotta kasvavan väestön ruokaturva toteutuisi ja merten terveys otettaisiin huomioon, tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä kaikkien sektoreiden, niin julkisen, yksityisen, yhteisöjen kuin kansalaisjärjestöjen, kesken. Global Ocean Commission kieltäisi kalastuksen avomerillä parantaakseen ruokaturvaa, lieventääkseen ilmastonmuutosta sekä suojellakseen luonnon monimuotoisuutta. Tämän arvellaan lisäävän globaalia saalismäärää ja elvyttävän niitä alueita, jotka ovat jo kärsineet liikakalastuksesta.

Myös lainsäädäntö suojelee meriä ja ihmisten ruokaturvaa. Kehittyville maille tärkeitä ovat etenkin EU:n ja kolmansien maiden välillä solmitut kahdenväliset, kestävää kalastusta käsittelevät sopimukset. Suomi korostaa kalastuksen tärkeyttä kalastus- ja kehityspolitiikassa osana kehittyvien maiden ravinnonsaantia ja ruokaturvaa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU:n kalastusalukset eivät saisi milloinkaan heikentää kehittyvien maiden ruokaturvaa.

Merten ekologinen terveys ja taloudellisten vaatimusten tasapaino on mahdollista saavuttaa. Samalla kun merten hyvinvointi palautettaisiin ja liikakalastus laitettaisiin aisoihin, maailman haavoittuvimmat yhteisöt saisivat töitä ja ruokaa pöytiinsä.

Juttu on ilmestynyt Globalistin numerossa 2/2016, jonka teemana on liikakalastus.

LÄHTEET:

• Chamnan, C., S.H. Thilsted, B. Rottana, L. Sopha, R.V. Gerpacio & N. Roos (2009). The role of fisheries resources in rural Cambodia. Combating micronutrient deficiencies in women and children. Department of fisheries and post-harvest technologies and quality control. Phnom Penh. Kambodža.
• FAO (2016). Nutrition and food security
• FAO (2015). World hunger falls to under 800 million, eradication is next goal.
• FAO (2014). Global Oceans Action Summit for Food Security and Blue Growth opens in The Hague.
• Global Ocean Commission (2016). The Future of Our Ocean. Next steps and priorities. Report 2016.
• Karttunen Kaisa, Laura Kihlström & Sanna-Liisa Taivalmaa (2014). Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa. Tallinna: Gaudeamus.
• Ulkoasiainministeriö (2013). Kehitysmaiden ruokaturva vahvistuu politiikkalohkojen yhteistyöllä. Ruokaturvapilotti osana kehityspoliittisen toimenpideohjelman toimeenpanoa. Loppuraportti.
• UNEP (2012). Avoiding Future Famines. Strengthening the Ecological Foundation of Food Security through Sustainable Food Systems. A UNEP Synthesis Report.
• WFP (2013). UN Food Agencies in Somalia Promote Eating Fish to Fight Hunger.
• WHO (2016). Food Security.