Ilmastonmuutoksen ja terveyden risteymässä: planetaarisen terveyden edistäminen, osa 1
Ninee Muurimäki kirjoittaa pitkässä tutkivassa artikkelissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen useista eri näkökulmista. Artikkelin lyhyempi versio on julkaistu Globalisti-lehden numerossa 2/2024. Kokopitkä artikkeli julkaistaan kolmessa osassa, joista tämä on ensimmäinen.
Oletko koskaan pohtinut, miten ilmastonmuutos on yhteydessä ihmisen terveyteen? Maailma on kytkeytynyt vuorovaikutteiseksi verkostoksi riippuvuussuhteineen, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suorien ja epäsuorien mutkien kautta yhteydessä planeettamme ja sitä asuttavien eliöiden terveyteen. Vaikutukset terveyteen eivät ole yksinkertaisia tai suoraselkoisia, sillä sairaudet ja erilaiset oireet ovat usein monisyisiä ja monen yhtäaikaisen altistuksen summa.
Oikeiden kysymysten asettaminen näiden ongelmien ratkaisemiseksi voi olla hankalaa ja vaatii monitieteellistä lähestymistapaa sekä riippuvuussuhteiden tunnistamista. Ilmastonmuutoksen torjunta ja terveyden edistäminen kulkevat käsi kädessä, sillä monet kestävyyttä edistävät elintavat edistävät myös terveyttä.
Nykytila
Varsinainen ympäristöherääminen ja sen myötä kansainvälinen yhteistyö globaalien ympäristöongelmien ratkomiseksi alkoi 1960-luvulla, vaikka luonnonvarojen riittävyydestä oli keskusteltu jo satoja vuosia. Ilmastonmuutos aiheuttaa nykypäivänä suurta kuolleisuutta. Suomessa olemme jo sokaistuneet sen vaikutuksille, sillä monet ympäristöriskit tulevat selvemmin esiin monissa muissa maissa, riippuen maan varallisuudesta, teknologian ja innovaatioiden tasosta, terveydenhuollon kehityksestä ja maan hallituksen varautumisesta ilmastonmuutokseen ja sen toimenpiteistä sen torjuntaan. Eri taustatekijöiden yhteisvaikutukset aiheuttavat siis sen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näyttäytyvät ja ilmaantuvat eri tavoin vaikeuttaen niiden ennakointia ja niihin valmistautumista.
Ilmansaasteet, ilmaston lämpeneminen ja elinympäristön kemikalisoituminen aiheuttavat merkittäviä muutoksia ihmisten terveyteen. Ilmansaasteet aiheuttavat 2000-luvulla jopa yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuositasolla. Merkittävä osa näistä kuolemista johtuu puuta, karjanlantaa ja muuta biomassaa polttavien keittoliesien vapauttamista pienhiukkasista, jotka lisäävät kroonisten sairauksien, kuten ja sydän- ja verisuonitautien, sekä infektioiden riskiä.
Pienhiukkaset eivät jää vain keuhkoihin, vaan kulkeutuvat myös muualle elimistöön. Ne myös ärsyttävät hengitysteiden limakalvoja lisäten hengityselinten infektioiden esiintyvyyttä. Hengityselinsairaudet ovat yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin työpaikoilla Suomessa, ja ovat merkittävä kustannus terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Maissa, joissa pienhiukkaskuormat ovat suuria, ovat sen vaikutukset myös sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuteen mittavia.
Ongelmaa yhä monimutkaistamassa on antibioottien käyttö hengityselinsairauksien hoitoon, etenkin maissa, joissa ilmansaasteongelma on erittäin vakava. Antibioottien lisääntynyt käyttö on yhteydessä antibioottiresistenssiin, tarkoittaen, että antibiootit eivät enää tehoa bakteereihin. Nämä superbakteerit, jotka ovat kehittäneet kyvyn selviytyä ja lisääntyä antibiootteja vastaan ovat merkittävä globaali terveysuhka.
Intian kaltaisissa korkean ilmansaasteen maissa tärkein keino vähentää pienhiukkasten ilmaantumista olisi korvata globaalin etelän noin 400 miljoonalle vähävaraiselle perheelle heidän käyttämä biomassa puhtaalla keittoenergialla. Myös vanhanaikaiset teollisuus- ja jätteenpolttolaitokset sekä hiilivoimalat aiheuttavat merkittäviä päästöjä. Vähenevässä määrin nykyaikaiset teollisuuslaitokset, hiilivoimalat sekä bensiini- ja dieselmoottori autot.
Vertauksen vuoksi Intiassa monsuunikauden aikana ilmassa on jopa 55 000 mikrogramman suuruisia pienhiukkaspitoisuuksia per kuutiometri, kun taas Helsingin ulkoilmassa jo 10–15 mikrogramman pitoisuus näkyy varoittavana piikkinä tilastoissa/graafeissa. Ratkaisuna ongelmaan suositellaan esim. Aurinkoenergiaa ja hiekasta tai betonista tuotettuja “lämpöparistoja”, joita voidaan käyttää varastoimaan aurinkoenergiaa päivällä, ja illalla käyttää ruoanlaittoon. Biomassan, kuten puun poltto on Suomen kaltaisissa pitkien kylmäkausien maissa myös merkittävä pienhiukkasten lähde suhteessa muihin päästöihin. Yhtenä syynä suuri saunojen suhde väestöön, joka Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on erityisen korkea.
Äärimmäisten sääolosuhteiden moninaiset vaikutukset
Ilmastokatastrofeihin liittyvien onnettomuuksien aiheuttamat tuhot ovat viisinkertaistuneet viimeisten 50 vuoden aikana; hirmumyrskyt, tulvat, voimakkaat helleaallot ja vakavat kuivuuskaudet, aiheuttivat vuosina 1970–2019 noin 40 000 kuolemaa vuodessa. Ilmastokatastrofien yleistyminen vaatii uusia varotoimenpiteitä ja uutta ammattitaitoa terveydenhuollossa.
Alle sadassa vuodessa vakavien helleaaltojen määrät ovat kasvaneet 50–100 kertaisiksi. Osana laajempaa helleaaltoa Euroopassa vuonna 2003 Suomessa arviotiin noin 900–1000 ylimääräistä kuolemaa kuumuuteen liittyvien komplikaatioiden takia. Väestörakenteen muutos tulee vaikuttamaan näihin lukuihin tulevaisuudessa.
Suomessa väestörakenteen muutoksella tarkoitetaan vanhempien ikäryhmien osuuden kasvua suhteessa muuhun väestöön. Sodanjälkeisen uudelleenrakentamisen ja syntyvyyden “kulta-aikojen” jälkeläiset eläköityvät, kun samanaikaisesti syntyvyys on 2020-luvulla matalinta sen koko mittaushistoriansa aikana. Tämä asettaa paineita monelle järjestelmälle, kuten terveydenhuollolle, työvoimalle ja eläkejärjestelmälle.
Senioreiden suuri määrä ja ihmisten korkeampi keski-ikä tarkoittaa, että helleaallot ympäri maailmaa tulevat aiheuttamaan yhä enemmän kuolemantapauksia. Helleaaltojen voimistuminen tarkoittaa, että myös enenevissä määrin nuoriin ja terveisiin kohdistuu vakavia terveysriskejä; tähän asti helleaallot ovat pääsääntöisesti aiheuttaneet kuoleman ihmisille, jotka ovat jo valmiiksi sairaita tai hauraita korkean ikänsä takia.
Ihmiskeho pystyy sietämään laajoja lämpötilavaihteluita, mutta ei kestä yli 42 celsiusasteen lämpötilaa. Ihon täytyy pysyä korkeintaan 35-asteisena, jotta ruumiin sisäosat eivät lämpenisi yli kuolettavan rajan ja elimistön lämpötila pysyisi hallinnassa. Tehokas lämmönsäätely edellyttää hien haihtumista iholta, joka ei ole mahdollista, jos ilmankosteus on liian korkea. Tästä syystä 35 celsiusasteen ja 100 prosentin ilmankosteuden tai 40 asteen ja 75 prosentin ilmankosteuden yhdistelmä tappaa myös nuoret ja terveet ihmiset jo kuudessa tunnissa. Elimistö voi kuitenkin kestää korkeita ulkolämpötiloja, jopa 50–60 astetta, kunhan ilma on kuivaa ja ilmankosteus ei ole liian korkea.
TW35:tä käytetään ilmaisemaan tilannetta, jossa märkä pyyhe näyttää 35 astetta, eli ilmankosteus on 100. Tällainen yhdistelmä ylittää ihmisen elimistön sietokyvyn. Ensimmäisen kerran TW35-lämpötila saavutettiin tammikuussa 2020 Pakistanin Jacobabadissa ja Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien Ras al Khaimahissa. Tämä symbolinen merkkipaalu kesti molemmissa kaupungeissa alle kahden tunnin ajan, mutta tapahtumalla oli suuri merkitys ilmaston lämpenemisen varoitusmerkkinä.
Ilmaston lämpeneminen on terveysriski, johon liittyy eriarvoisuutta; kaikki eivät pääse suojaan ilmastoitujen rakennusten sisälle. Kaupungeissa asuvilla ongelma on vielä vakavampi, sillä lämpösaarekeilmiö nostaa lämpötilaa jopa 12 astetta korkeammalle kuin mitä ympäröivillä alueilla on. Tämä lämpösaarekeilmiö johtuu osittain suuresta energiankulutuksesta ja sen myötä hukkalämmön tuotannosta, sekä laajoista auringon säteilyä varastoivista tummista asfalttialueista. Kuumuus ja korkean ilmankosteuden yhdistelmä aiheuttaa komplikaatioita jo ennen kuin TW35-lämpötila edes saavutetaan. Näin lämpösaarekeilmiöt saattavat jo lähitulevaisuudessa asettaa suurten kaupunkien terveydenhuoltojärjestelmät alttiiksi ylikuormitukselle.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös infektiotautien levinneisyyteen, eli myös Suomen tautikirjoon. Infektiotaudit olivat vielä sata vuotta sitten merkittävin kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Antibioottien, rokotteiden, yleisen hygienian parantumisen ja terveydenhuollon myötä niistä on kuitenkin päästy lähestulkoon kokonaan eroon. Ilmaston lämpenemisen myötä malarian paluu on kuitenkin hyvin mahdollinen ja todennäköinen, sillä ilmastokaaoksen myötä ihmiset pakenevat asumuksistaan ja jättävät jälkeen keinotekoisia malariasoita, eli vesilätäkköjä, joihin aurinko pääsee paistamaan suoraan. Malaria ei myöskään esiinny ainoastaan trooppisilla alueilla ja on siksi todellinen uhka myös pohjoisimmille maille. Ilmastovyöhykkeiden siirtymisen myötä jopa trooppisemmatkin Malaria-lajit levittäytyvät kohti pohjoista pallonpuoliskoa, jossa lämpiäminen on yleensä globaalia keskiarvoa enemmän.
Äärimmäisten sääolosuhteiden lisääntyminen vaikuttaa myös ruoantuotantoon sääolosuhteiden muuttuessa vaikeammin ennustettavaksi. Merenpinnan nousu, maaperien vajoaminen, pohjavesien suolaantuminen, ruoan tehotuotanto ja sen myötä viljelykelpoisen maa-alan väheneminen sekä globaalit konfliktit kaikki vaikuttavat ruoantuotantoon ennakoimattomilla tavoilla. On arvioitu, että riisin sato laskee noin 15 % aina, kun maapallo lämpenee yhdellä lisäasteella johtuen siitä, että riisin kukinnat ovat hyvin herkkiä kuumuudelle.
Lue artikkelin toinen osa täältä.
Lähteet:
Patja, K., Absetz, P. & Rautava P. 2022. Terveyden edistäminen.
Mikromuovit voivat lisätä sydäninfarktin, aivohalvauksen ja kuoleman riskiä – Tiede | HS.fi
Kestävää kehitystä ja terveyttä edistävä ravitsemus- ja ruokapolitiikka – pdf (journal.fi)