Brasilialaiset paikkaavat demokratiaa sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä kansalaisvaikuttamisen areena Latinalaisessa Amerikassa. Samalla somekuplat ja valeuutiset uhkaavat syventää poliittista polarisaatiota.
Latinalaisessa Amerikassa eletään kansalaisvaikuttamisen uutta aikakautta. Tähän johtopäätökseen päätyivät Ricardo Fuentes-Nieva ja Gianandrea Feroci tutkiessaan Latinalaisen Amerikan kansanliikkeiden muutoksia 2010-luvulla.
Latinalainen Amerikka on tunnettu äänekkäista kansanliikkeistään ja mielenosoituksistaan. Ne ovat perinteisesti järjestäytyneet tietyn johtohahmon ja poliittisen aatteen ympärille. Sosiaalinen median myötä kansanliikkeiden ja aktivismin tavanomaiset kehikot ovat kuitenkin murtuneet.
Fuentes-Nievan ja Ferocin mukaan murros kietoutuu laajempaan globaaliin ilmiöön, jonka katsotaan alkaneen vuoden 2011 Arabikeväästä. Internet toimi tällöin keskeisessä roolissa mielenosoitusten järjestäytymisessä. Uutta oli myös se, että kadut täyttyivät spontaanilla tavalla ihmisistä, jotka tulivat niin kansanliikkeiden sisältä kuin ulkopuolelta.
Samoihin aikoihin monessa Latinalaisen Amerikan maassa kyti tyytymättömyys 2000-luvun taitteessa alkaneen talouskasvun hyötyjen epätasaiseen jakautumiseen. Talouden kehityksen myötä oli syntynyt myös uusi, mutta hauras keskiluokka, joka oli entistä tietoisempi oikeuksistaan.
“Vuonna 2018 vain 24 prosenttia Latinalaisen Amerikan ja Karibian väestöstä oli tyytyväisiä demokratian tilaan.”
Eriarvoisuuden loppua alettiin penätä yli luokkarajojen yhdessä perinteisesti syrjittyjen väestöryhmien kanssa. Tälle pohjalle syntyi uusia kansalaisvaikuttamisen muotoja, joissa sosiaalinen media toimii keskeisenä areenana.
Tämä nähtiin esimerkiksi syksyllä 2019, kun mielenosoitusten aalto vyöryi läpi Latinalaisen Amerikan. Kansa lähti kaduille Andimaa Chilestä Karibian Haitiin vaatimaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Lisäksi mielenosoittajat esittivät ja jakoivat kannanottoja ahkerasti sosiaalisessa mediassa.
Internet innostaa kansalaisvaikuttamiseen
Väitöskirjassaan Brasilian kansanliikkeisiin perehtynyt Philippe Hanna kertoo, että internetajan keskeisimpiä muutoksia on madaltunut kansalaisvaikuttamisen kynnys. Hannan mukaan internet innostaa yhä useampia yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.
”Minulla on Brasiliassa sukulaisia, joita politiikka tai aktivismi ole koskaan kiinnostanut. Nyt näen heidän jakavan hyvinkin kantaaottavia julkaisuja sosiaalisessa mediassa. Ilmiö on yleistynyt Brasiliassa”, Hanna kertoo.
Etenkin sosiaalisessa mediassa toimivat aktiivit eivät välttämättä kuulu mihinkään järjestäytyneeseen liikkeeseen tai poliittiseen puolueeseen. Sen sijaan heitä yhdistää tyytymättömyys eriarvoisuuteen sekä demokratian puutteeseen perinteisen puoluejaon molemmissa päissä.
Viime vuosikymmeninä luotto demokratiaan on romahtanut ympäri Latinalaista Amerikkaa. Latinobarometrin kyselytutkimusten mukaan vuonna 2018 vain 24 prosenttia Latinalaisen Amerikan ja Karibian väestöstä oli tyytyväisiä demokratian tilaan. Kaikkein heikointa se oli Perussa (11 prosenttia) sekä Brasiliassa (9 prosenttia).
Mielenosoittajia Chilen pääkaupungin Santiagon kaduilla helmikuussa 2020. Kuvaaja: Anna Heikkinen
Brasilia some-aktivismin suunnannäyttäjänä
Brasilia oli Latinalaisen Amerikan ensimmäisiä maita, jossa sosiaalinen media iski kipinän laajalle kansannousulle.
Kaikki alkoi vuonna 2013 bussilippujen hintojen korotuksesta. Mielenosoitukset alkoivat ensin paikallisina, jo vuosia ilmaista julkista liikennettä vaatineen Free Fare Movement -liikkeen aloitteesta. Viesti kiiri sosiaalisessa mediassa ja pian kaupunkien kadut ympäri Brasilian täyttyivät protestoivista ihmisistä.
Mielenosoittajat kohtasivat monessa paikassa poliisiväkivaltaa, josta media pysytteli vaitonaisena. Se kasvatti ihmisten suuttumusta entisestään. Syntyi maanlaajuinen, limittäin sosiaalisessa mediassa ja kaduilla vaikuttava mielenilmausten ketju, joka vaati muutoksia lukuisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Brasiliasta kotoisin oleva Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Mariana Lyra kertoo, että erityisesti nuoret tukivat mielenosoituksia jakamalla niistä tietoa ja videoita verkossa.
“Brasilian valtamedian viestintä mielenosoituksista oli aika yksipuolista. Siksi moni alkoi hakea tietoa sosiaalisesta mediasta ja innostui siten lähtemään itsekin mukaan”, Lyra sanoo.
Yhdeksi mielenosoitusten kantavaksi teemaksi nousi Brasilian isännöimät jalkapallon MM-kisat vuonna 2014. Ihmiset kritisoivat niiden järjestämisen suuria kustannuksia samalla, kun maan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmän annettiin rapistua. Tämän ohelle syntyi pienempiä mielenilmauksia, joissa vaadittiin muun muassa ihmisoikeuksien toteutumista, puolueetonta mediaa sekä seksuaalivähemmistön oikeuksia.
Lyran mukaan mielenosoitusten poliittiset vaikutukset jäivät kuitenkin leijailemaan ilmaan.
“Mielenilmaukset ja niiden vaatimukset levisivät internetin kyydittäminä hyvin pirstaleisina. Niiltä puuttui selkeä koordinointi. Vaikka poliittiset päättäjät olisivat olleet valmiita dialogiin, sellaisen luominen oli käytännössä hyvin hankalaa.”
Lähes kymmenen vuoden takaisten tapahtumien jatkumo näkyy kuitenkin Brasiliassa vielä tänäkin päivänä. Moni vuoden 2013 mielenilmauksiin osallistuneista päätyi kampanjoimaan vuonna 2019 virkaan astuneen oikeistopopulistisen presidentin Jair Bolsonaron puolesta.
“Kelkka on mutkitellut ja kääntänyt suuntaansa. Alun perin vasemmiston aatteisiin nojaava liike on saanut matkalla uusia äärioikeistolaisia muotoja”, Lyra selventää.
Some luo siltoja, mutta myös polarisoi
Nopean kansallisen mobilisaation lisäksi internet on mahdollistanut kansalaisaktivismin levittäytymisen paikallisesta globaaliksi. Lyran mukaan sosiaalinen media on viime vuosina synnyttänyt samantyyppisiä mielenosoitusten sarjoja yhtäaikaisesti ympäri maailmaa.
”Esimerkiksi Brasilian vuoden 2013 mielenosoituksissa on samanlaisia piirteitä kuin Arabikevään tapahtumissa. Toisaalta Espanjan Podemos-liikehdintä sai vaikutteita Latinalaisesta Amerikasta”, Lyra kertoo.
Internet on myös auttanut Latinalaisen Amerikan vähemmistöryhmiä saamaan kansainvälistä huomiota kohtaamalleen syrjinnälle. Philippe Hanna kertoo, että sosiaalisesta mediasta on tullut Brasilian alkuperäiskansoille tärkeä vaikuttamisen kanava esimerkiksi Amazonin metsähakkuiden vastaisessa taistelussa.
Brasilian alkuperäiskansat hyödyntävät yhä enemmän teknologiaa ja sosiaalista mediaa saadakseen äänensä kuuluviin. Kuvaaja: Philippe Hanna
Hannan mukaan aiemmin alkuperäiskansat saivat viestinsä läpi paikallisen median tai kansalaisjärjestöjen kautta, mutta nykyään taktiikka ei enää toimi.
“Bolsonaron hallitus on avoimesti alkuperäiskansojen vastainen. Kansainvälisestä tuesta on siksi tullut entistä tärkeämpää ja sosiaalinen media on auttanut luomaan näitä yhteyksiä”, Hanna sanoo.
Hanna pitää sosiaalisen median kansalaisvaikuttamisen rajoja ylittävää voimaa tärkeänä, mutta varoittaa myös internetin riskeistä.
”Brasiliassa on ollut nähtävissä, että sosiaalinen media on joissain tapauksissa jopa kasvattanut polarisaatiota. Syynä tähän ovat sosiaalisen median kuplat sekä niissä pyörivät valeuutiset. Kun ihmiset altistuvat vain tietynlaisille näkemyksille, nurkkakuntaisuus vahvistuu.”
Brasilialaisten huoli valeuutista sekä disinformaatiosta on maailman korkein, selviää Digital 2020 Global Overview -raportista. Etenkin WhatsApp-viestiketjuissa leviävät valeuutiset ovat yleistyneet.
Maailmalla on käytetty myös internetin sulkemista kansan äänen hiljentämiseksi. Näin tapahtui Arabikevään aikana Libyassa ja Egyptissä, sekä kesällä 2020 Valko-Venäjän presidentinvaalien jälkipuinnissa.
Hannan mukaan Brasiliassa tilanne ei ole mennyt vielä näin äärimmäisyyksiin. Sosiaalisessa mediassa Bolsonaron hallitusta kritisoivien aktivistien uhkailu on kuitenkin lisääntynyt.
Kansalaisaktivismia Youtubessa koronan aikana
Latinalaisen Amerikan syksyllä 2019 alkaneet mielenosoitukset loppuivat maaliskuussa koronapandemiaan, kun moni maa määräsi tiukat karanteenit sekä ulkonaliikkumiskiellot.
Brasiliassa mielenosoitukset jäivät alunperinkin pieniksi. Hanna arvioi tämän johtuvan Bolsonaron presidenttikaudella kasvaneesta pelosta sekä syventyneestä kahtiajaosta. Hän vieraili itse kotimaassaan viimeksi tammikuussa 2020 ja kuvailee tunnelman olleen silloin oudoin hiljainen.
“Brasiliassa pitää nykyään olla tarkkana kenen seurassa kritisoi Bolsonaron hallitusta. Tavallisia ihmisiä on jopa pahoinpidelty kaduilla vain koska heillä on päällään punainen t-paita ja se tulkitaan kommunismiksi”, Hanna kertoo.
Bolsonaron koronatoimet ovat kiristäneet jännitteitä entisestään. Brasilian koronalinjaus on ollut hyvin poikkeava moniin muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna. Bolsonaro on muun muassa kuvannut koronavirusta harmittomaksi flunssaksi ja järjestänyt yleisötapahtumia keskellä pandemiaa. Brasiliassa koronaan sairastuneita ja menehtyneitä oli lokakuussa 2020 maailman kolmanneksi eniten.
Hanna kertoo, että moni on osoittanut mieltään hallituksen koronapolitiikkaa vastaan sosiaalisessa mediassa esimerkiksi julkaisemalla itsestään kuvia kasvomaski päällä.
”Ihmiset haluavat osoittaa, että nyt kadulle meneminen on terveydelle vaarallista. Sen sijaan he pitävät ääntä sosiaalisessa mediassa. Monilla aktivisteilla on esimerkiksi Youtube-kanavia.”
Chileläiset marssivat pääkaupungissa Santiagossa eriarvoisuutta vastaan helmikuussa 2020. Mielenosoituksissa kuvattuja videoita jaettiin ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Kuvaaja: Anna Heikkinen
Internet ei ole ongelmaton, mutta auttaa monia saamaan äänensä kuuluviin
Internetin suuresta suosiosta huolimatta osa brasilialaisista elää edelleen vailla verkkoyhteyttä. UNESCO:n vuonna 2017 julkaiseman Digitaalinen yhteiskunta-raportin mukaan Brasilian maaseudun asukkaista vain 22 prosentilla on pääsy verkkoon.
Mariana Lyra korostaa, että eriarvoinen pääsy internetiin rajoittaa monien kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia.
“Kaikilla brasilialaisilla ei ole kotona tietokonetta tai nettiyhteyttä. Yleensä nämä ovat ihmisryhmiä, jotka ovat päätöksenteossa kaikkein syrjityimpiä”, Lyra sanoo.
Sosiaalisen median suotuisista vaikutuksista huolimatta myös Hanna on huolissaan internetin haittapuolista.
”Ennen mielenilmauksiin osallistuneet ihmisillä oli jokin yhteys järjestäytyneisiin kansanliikkeisiin, joilla oli selkeät tavoitteet. Nyt netissä saatetaan masinoida protesteja, joiden tausta ja vaatimukset ovat epämääräisiä. Pahimmillaan ne voivat kääntyä jopa demokratiaa vastaan.”
Hanna oli itse mukana perustamassa Brasilian julkisen liikenteen matkalippujen hinnan korotuksia vastustavaa kansanliikettä vuonna 2006. Liikkeen vaatimusten taustalla oli tasavertaisempi ja demokraattisempi yhteiskunta. Mielenosoitusten levitessä verkossa, tilanne muuttui Hannan mukaan kaoottiseksi.
“Alkuperäinen ideamme muovautui äärioikeiston agendaksi. Se johti lopulta presidentti Dilma Roussefin virkavirhesyytökseen, tai oikeastaan vallankaappaukseen, vuonna 2014. Moni sanoo, että siihen päättyi Brasilian demokratia.”
Ongelmista huolimatta sosiaalinen media tarjoaa monille brasilialaisille tärkeän alustan saada äänensä kuuluviin. Kampanjointi sosiaalisessa mediassa tuotti tuloksia esimerkiksi vuoden 2015 Minais Geraisin osavaltion kaivosturmasta aiheutuneen ympäristökatastrofin vastuunkannossa. Myös koronapandemian aikana internet on auttanut etenkin Amazonin alkuperäiskansoja saamaan elintärkeää apua.
Mielenosoittajat suojaavat kasvonsa poliisisotilaiden protestien hajottamiseen käyttämää kyynelkaasua vastaan Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Taustalla Plaza Italia, josta muodostui viime vuoden mielenosoitusten keskipiste. Kuvaaja: Anna Heikkinen
Fakta: Sosiaalisen median suosio kasvaa Latinalaisessa Amerikassa
Latinalaisessa Amerikassa eletään digitalisaation aallolla. Yhä useampi käyttää internetiä säännöllisesti. Tämä on nostanut sosiaalisen median tärkeäksi vaikuttamisen kanavaksi.
Vuosien 2010 ja 2020 välillä internetin käyttäjien määrä kipusi 22 prosentista 56 prosenttiin. Lähes 70 prosentilla mantereen väestöstä on tänä päivänä pääsy verkkoon. Kärkeä pitävät Venezuela, Brasilia ja Argentiina.
Latinalaisesta Amerikasta löytyy myös yksi maailman aktiivisimmista sosiaalisen median käyttäjäkunnista. Digital 2020 Global Overview -raportin mukaan Etelä-Amerikassa noin 67 prosenttia väestöstä käyttää sosiaalista mediaa päivittäin. Lukema on globaalin vertailun kolmanneksi korkein heti Itä-Aasian ja Pohjois-Amerikan jälkeen.
Ahkerimmat sosiaalisen median käyttäjät tulevat Kolumbiasta ja Brasiliasta. Molemmissa maissa vietetään yli puolitoista tuntia enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa kuin maailmassa keskimäärin. Suosituimmat alustat ovat Facebook ja WhatsApp. Facebookilla on Latinalaisessa Amerikassa yli 400 miljoonaa käyttäjää, mikä on noin kaksi kolmasosaa koko mantereen väkiluvusta.
Artikkeli on julkaistu Globalisti-lehden numerossa 1/2021