Asennemuutoksella naisten silpomista vastaan

Solomie Teshome on Ihmisoikeusliiton asiantuntija, joka saapui pakolaisena Suomeen Etiopiasta vuonna 1995. Muutaman vuoden kuluttua hän näki dokumentin, jossa kerrottiin tyttöjen ympärileikkauksesta. Hän järkyttyi tajutessaan, että raaka perinne elää vahvana myös Etiopiassa. Syntyi halu vaikuttaa ensin vapaaehtoisena omassa yhteisössä ja myöhemmin asiantuntijana.

Mitä silpomisen vastainen työ on?

Avainasemassa ovat ennaltaehkäisevä työ ja asenteiden muutos. Kerron ihmisille faktoja ympärileikkauksesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Perinnettä harjoittavissa maissa aihe on usein tabu. Erityisesti maaseudulla, jossa ei ole minkäänlaista koulutusta, ympärileikkaukseen liittyviä riskejä ei tunneta.

Asennemuutostyön lisäksi avoimuus on tärkeää. Kannustamme ihmisiä kertomaan omista kokemuksistaan esimerkiksi ryhmäkeskustelussa. Pyrimme myös edistämään jo ympärileikattujen naisten hyvinvointia täällä Suomessa kertomalla esimerkiksi avausleikkauksen mahdollisuudesta. Tarvittaessa konsultoimme ammattilaisia.

Ympärileikkaus on otettava puheeksi jo varhaiskasvatuksessa. Päiväkodissa asiasta pitäisi keskustella vanhempien kanssa, jolloin tärkeää on, että syntyy aito dialogi ja luottamus. Jos ollaan jo lentokentällä viemässä tyttöä pois maasta, on liian myöhäistä.

Kenelle silpomisen vastainen työ on suunnattu?

Nuoret, vanhat, naiset, miehet – kaikki, joita perinne koskee, ovat kohderyhmää. Moni ympärileikattu nainen kärsii traumoista, eikä ole puhunut asiasta edes miehensä kanssa. Miehet pitääkin ottaa mukaan keskusteluun: mies voi tukea ympärileikattua vaimoa ja vastustaa tulevan lapsen ympärileikkaamista.

Suomikin on nykyjään monikulttuurinen, ja ympärileikkaukset koskettavat täälläkin. Yhden koulutuksen lopussa luokseni tuli raskaana oleva nainen, joka ei ollut tiennyt, että miehen kotimaassa silpomisperinne elää. Nainen pelkäsi, että mies veisi tytön ympärileikattavaksi kotimaahansa. Kehotin naista puhumaan avoimesti miehensä kanssa. Myöhemmin hän soitti ja kertoi helpottuneena, että mies vastustaa perinnettä.

Miten asenteita muutetaan?

Seksuaalisuus on useissa maissa tabu, eikä tyttöjen ympärileikkauksista puhuta ollenkaan. Siksi perinne yhä elää. Asia kannattaa ottaa puheeksi kunnioittavalla tavalla, hyväksymättä kuitenkaan väkivaltaista perinnettä. Ei kukaan halua, että omat lapset kärsivät. Hienovaraisuus on tärkeää, koska aihe on herkkä ja vaikea. Haastavinta on asennemuutostyö kouluttamattomien ja vasta Suomeen muuttaneiden kanssa. Jotkut ovat saattaneet menettää kaiken: perheen, omaisuuden ja luottamuksen toisiin ihmisiin. Asenteiden muuttaminen vie tällöin enemmän aikaa, ja tärkeintä on luottamuksen rakentaminen. Tavoitteena on, että ympärileikkaukset loppuvat kokonaan jonain päivänä.

Mikä kannustaa sinua jatkamaan työtäsi?

Antoisinta on nähdä, kuinka asenteet muuttuvat. Hienoa on myös se, kun ihmiset haluavat olla osaltaan vähentämässä tai lakkauttamassa tyttöjen ympärileikkausta myös kotimaassaan. Nämä asiat kannustavat jatkamaan tätä työtä!

Juttu on ilmestynyt Globalistin numerossa 2/2017, jonka teemana on naiset ja kehitys.