Nuoret: päästäkää meidät päättäviin pöytiin!
Osallistuin kuun vaihteessa Ruotsin Uppsalassa pidettyyn ACT Alliancen kansainväliseen kokoukseen. ACT on lähes 150 kirkon ja kirkollisesta taustasta tulevan kehitysyhteistyöjärjestön yhteenliittymä sekä maailman suurimpia avustusjärjestöjä. Neljän vuoden välein järjestettävä ACT:n yleiskokous on aina jo itsessään massiivinen ja tärkeä tapahtuma, mutta tämän vuoden kokouksesta teki poikkeuksellisen merkittävän se, että ensimmäistä kertaa mukaan oli kutsuttu myös nuorison edustusta jäsenjärjestöistä.
YK:n laskelmien mukaan noin puolet maailman väestöstä on alle 30-vuotiaita. Heistä liki 90 % elää kehittyvissä maissa. Tästä huolimatta nuorten ääni kuuluu heikosti päätöksenteossa. Oman kotoisan eduskuntamme keski-ikä on 47 vuoden tietymillä, mutta globaalin etelän maissa ikäkuilu valtaa pitävien ja kansalaisten välillä on vielä selvempi: esimerkiksi Afrikkaa, keski-iältä mitaten nuorinta maanosaa, hallitsevat maailman vanhimmat päättäjät.
On hienoa, että nuoria oli päätetty kutsua mukaan ACT:n yleiskokoukseen, mutta siltikin muodostimme paikalla olijoista vain noin seitsemän prosenttia — äänivaltaisia nuorten edustajista oli vain muutama yksittäinen osallistuja. Tästä syystä pidimmekin ennen varsinaista yleiskokousta oman nuorten esikokouksen, joka otti pääteemakseen nuorten äänen saamisen paremmin kuuluville.
Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén vieraili nuorten esikokouksessa.
Nuorten esikokouksen osanottajajoukko saapui ilahduttavan monelta maailman kolkalta, sillä kaikki maanosat Oseaniaa lukuun ottamatta olivat edustettuina. Tuskin on kuitenkaan yllättävää, että Euroopan maat olivat paikalla parhaimmalla prosentilla — osin tämä selittyy Uppsalan suosiollisella sijainnilla, mutta myös resurssikysymykset estivät köyhempiä jäsenjärjestöjä lähettämästä edustajiaan. Muutamissa tapauksissa viime hetken viisumiongelmat peruivat pitkään suunniteltuja matkoja.
Nuorten esikokouksen tärkeimmät päätökset koskivat oman organisaatiomme järjestämistä ja yhteistä viestiämme ACT:n yleiskokoukselle. Ensiksi mainitun osalta päätimme pyrkiä mahdollisimman reiluun vastuunjakoon: nuorten Community of Practice -ryhmän puheenjohtajuus päätettiin jatkossa jakaa neljän tasaveroisen puheenjohtajan kesken, ja näistä paikoista jyvitettiin yksi Afrikalle, yksi latinalaiselle Amerikalle, yksi Aasialle sekä Oseanialle ja yksi Euroopalle sekä Pohjois-Amerikalle.
Itse yleiskokoukselle puolestaan annoimme kannanoton, jossa kehotettiin edistämään nuorten osallistumista päätöksiä tekeviin pöytiin. Tärkein yksittäinen ehdotuksemme oli, että nuorille varattaisiin kaksi paikkaa ACT:n 20-jäsenisestä hallituksesta. Pidemmällä aikavälillä myös toivoimme, että ACT:n pysyvään sihteeristöön Geneveen voitaisiin saada vakituinen edustus nuorille.
Yleiskokouksen yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä saattoi kirjoittaa viestejä muiden osallistujen kannustukseksi. Nuorten vaatimus kahdesta hallituspaikasta oli sekin edustettuna!
Yleiskokouksen vastaanotto näille toiveille oli erittäin ymmärtävä. Kokousteknisistä syistä kahden hallituspaikan edellyttämää sääntömuutosta ei voitu tuoda kokouksen päätettäväksi, mutta sekä ACT:n pääsihteeri Rudelmar Bueno de Faria että vastikään valittu moderaattori, DanChurchAidin Birgitte Qvist-Sørensen, vakuuttivat sitoutumistaan asian viemiseen läpi ennen seuraavaa kokousta. Väliaikaisena ratkaisuna nuoret ovat saamassa yhden täyttämättä jääneen hallituspaikan.
Nuoret näkyivät myös kokouksen yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä. Yksi sen pisteistä oli Kirkon Ulkomaanavun kokonaan nuorille omistama seinä, jolle jokainen ohikulkija saattoi kirjoittaa nuoriin liittyviä viestejä tai kannustuksia muulle kokousväelle: aihe herätti suurta innostusta, ja seinät täyttyivätkin nopeasti. Pisteellä myös jaettiin Ulkomaanavun tuoretta Youth on the Move -raporttia, jonka tiivistää yhteen lauseeseen varmasti parhaiten toteamus: ”Nuorissa on 1,8 miljardia mahdollisuutta.”
NCCP:n Sylwyn Sheen Alba, harvinainen äänivaltainen nuori kokouksessa, pitää puheenvuoroa gender justice -paneelissa yhdessä arkkipiispa Antje Jackelénin ja UN Womenin johtajan Phumzile Mlambo-Ngcukan kanssa. Näistä molemmat myös vierailivat nuorten esikokouksessa.
Ehdottomasti parasta kokouksen antia oli päästä tapaamaan muiden maiden maailmanmuuttajia. Olemme sittemmin jatkaneet yhteydenpitoamme myös keskinäisessä WhatsApp-ryhmässä. Siellä on juonittu, että jakaisimme jatkossa kokemuksiamme pienten haastatteluiden ja juttujen kautta. Kannattaa siis pitää silmät auki Changemakerinkin nettisivuilla, josko tänne kohta ilmestyisi esittelyjä maailmanmuuttajista maailmalla…
P. S. Paluumatka taittui mukavasti junien ja bussien yhdistelmällä Tornion kautta, mistä oheinen kartta. Huomaa IKEA ruotsalaisuuden viimeisenä etuvartiona. Lentämisestä luopuminen on yksi merkittävimmistä ilmastoteoista, johon yksilö voi sitoutua. Kannattaa miettiä, löytyisikö ilmojen teitse käyvälle matkanteolle muita vaihtoehtoja!