Changemakerin jäsenkokous 8.4.2017 Seinäjoella

Lataa pöytäkirja Changemakerin jäsenkokous 8.4.2017 (pdf, aukeaa uuteen ikkunaan)

Changemakerin jäsenkokous 8.4.2017

Paikka: Lankarin leirikeskus, Seinäjoki

Paikalla: Jaro Karkinen, Mirva Karkinen, Jasmi Kimpimäki, Johanna Kursi, Liisa Korhonen, Hanne Malkki, Julia Manni, Noora Mattila, Pyry Mikkonen, Thelma Nylund, Sofia Pihlajamaa, Julia Pokkinen, Suvi Satokangas, Teemu Reinikainen, Jaana Rissanen, Iida Silfverhuth, Laura Tiitu, Matias Uusisilta, Emma Venäläinen, Aure von Zansen sekä Changemakerin työntekijät Jonas Biström, Senja Matilainen ja Sini Tyvi

1. Kokouksen avaus, päätösvaltaisuus ja kokouskäytännöt

Changemakerin puheenjohtaja Matias Uusisilta avasi kokouksen klo 15:38. Todettiin kokous on päätösvaltaiseksi. Paikallaolijoista kaikilla muilla on äänioikeus, paitsi Changemakerin työntekijöillä ja sekä Hanne Malkilla. Äänestystilanteissa käytetään ensisijaisesti käsiäänestystä.

2. Puheenjohtajan, sihteerin, ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjan tarkastajien valinta

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matias Uusisilta ja sihteeriksi Sini Tyvi. Ääntenlaskijoiksi valittiin Jasmi Kimpimäki ja Teemu Reinikainen, pöytäkirjan tarkastajiksi Julia Pokkinen ja Iida Silfverhuth.

3. Esityslistan hyväksyminen

Hyväksyttiin esityslista.

4. Verkoston ajankohtaiset kuulumiset

Puheenjohtaja esitteli Changemakerin ajankohtaiset kuulumiset: Vuoden alusta aloitti uusi kuusihenkinen tiimi, ja maaliskuussa alkoi kampanjointi pakolaisuusteemalla. Koti kunnasta -kampanja vaatii lisää kuntapaikkoja Suomesta oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Kesän aikana kampanjoidaan myös pakkopalautuksista ja Suomen turvapaikkapolitiikasta. Vuoden pääkampanjasta vastaavan rauharyhmän haasteena on ollut, että ryhmällä ei ole ollut erillistä vetäjää, vaan Matias Uusisilta on hoitanut tehtävää puheenjohtajuuden ohella. Myös talousryhmä on tällä hetkellä ilman vetäjää. Globalistin vuoden ensimmäinen numero, jonka oli tarkoitus ilmestyä tammikuussa, on viivästynyt, mutta julkaistaan vappuun mennessä. Lehden vuoden toisen numeron tekeminen on kuitenkin jo hyvässä vauhdissa. Positiivisia kuulumisia ovat, että verkostoon on liittynyt viime aikoina paljon uusia jäseniä ja monet heistä ovat liittyneet myös eri ryhmien postituslistoille. Nyt heidät pitäisi vaan saada innostettua mukaan toimintaan, esimerkiksi toukokuussa alkaviin erilaisiin tapahtumiin, joissa Changemaker on mukana ja joihin tarvitaan vapaaehtoisia kertomaan toiminnasta. Changemakerin Omin sanoin -hanke etenee hyvin ja hankkeen nettisivut ovat juuri auenneet.

5. Toimintakertomus 2016

Sini Tyvi esitteli koosteen toimintakertomuksesta. Esityslistan lähettämisen jälkeen varsinaiseen toimintakertomukseen on täydennetty vielä tietoa Omin sanoin -hankeen haasteista. Sini Tyvi esitteli lisätyn kohdan.

Hyväksyttiin toimintakertomus.

(Liite 1: Hyväksytty toimintakertomus 2016. Liite 2: Kooste toimintakertomuksesta, pdf) (linkit aukeavat uuteen ikkunaan)

6. Changemakerin ja Kirkon Ulkomaanavun yhteistyöperiaatteet

Changemakerin ja Kirkon Ulkomaanavun vastuita ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan määrittävät yhteistyöperiaatteet tarkistetaan vuosittain. Changemakerin tiimi oli keskustelut yhteistyöperiaatteista Kirkon Ulkomaanavun edustajien kanssa, ja keskustelun perusteella dokumenttiin ei esitetty muutoksia.

Hyväksyttiin Changemakerin ja Kirkon Ulkomaanavun yhteistyöperiaatteet. (Liite 3, linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

7. Kampanjateeman valinta vuodelle 2018

Jaro Karkinen kertoi ympäristöryhmän esittävän kampanjateemaksi ruokaturvaa. Kampanjavaatimusta ei ole vielä rajattu, mutta se voisi olla poliittista vaikuttamista Suomessa ja EU-tasolla joko aiemmista teemoista (liikakalastus, maakaappaukset ja niiden vaikutus ruokaturvaan) jatkaen tai jotakin uutta esille nostaen. Ruokaturva on ihmisten varmuutta siitä, että myös huomenna on laadukasta syötävää ja että on varaa siihen ruokaan. Maailmassa on ruokaa kaikille, mutta se on jakautunut hyvin epätasaisesti. Akuuttien ongelmien sijaan valtava tarve puhua rakenteista, joilla nälänhätiä voidaan ehkäistä ja ruokaturvaa vahvistaa. Ruokaturva liittyy myös ilmastonmuutokseen, joten myös tätä näkökulmaa voi nostaa esille.

Talousryhmästä ei ollut esitystä, mutta viime vuonna ryhmässä keskusteltiin eniten verokysymyksistä, mikä voisi sopia myös kampanjateemaksi. Jonas Biström kertoi, miksi verokysymykset ja verovälttelyn ehkäiseminen olisi tärkeä teema. Yhteistyötä voisi tehdä esimerkiksi Kepan kanssa.

Matias Uusisilta kertoi, että rauharyhmässä on keskusteltu YK:n päätöslauselmasta 2250 eli ”Nuoret, rauha ja turvallisuus”. 2250 sopisi Changemakerin kampanjateemaksi, verkosto voisi siten edistää sekä Suomessa, Euroopassa että globaalilla tasolla nuorten osallisuutta rauhantoimijoina. 2250-teemalla olisi mahdollisuus linkittyä Kirkon Ulkomaanavun työhön, mutta aiheesta olisi myös muita mahdollisia yhteistyötahoja. Toinen rauharyhmän ehdotus kampanjateemaksi olisi asevienti, johon liittyen voitaisiin rakentaa jatkumoa vuoden 2012 Rauhantekijä-kampanjalle.

Avattiin keskustelu kampanjateemasta.

Sellaisen teeman valitseminen, josta on kampanjoitu jo aiemminkin, olisi perusteltua, koska verkostossa on toivottu teemaryhmien jatkavan kampanja-aiheiden seurantaa ja vaikuttamista. Todettiin kuitenkin, että olisi hyvä, jos valittavasta aiheesta olisi jo valmiiksi innostuneita ihmisiä, jolloin kampanjaryhmän kokoaminen olisi helpompaa.

Käytiin neuvoa-antava käsiäänestys kiinnostuksesta eri teemoja kohtaan. Kätensä sai nostaa kaikkien itseä kiinnostavien teemojen kohdalla. Eniten kannatusta saivat ruokaturva ja 2250, mutta kukin teema sai kuitenkin jonkin verran kannatusta. Päätettiin siirtyä äänestämään teemasta suljetulla lippuäänestyksellä.

Lippuäänestyksen tulos: Veronkierto: 2 ääntä, Ruokaturva: 9 ääntä, 2250: 7 ääntä, Asevienti: 1 ääni.

Koska kaksi teemaa sai hyvin saman verran ääniä, avattiin vielä keskustelu kahdesta eniten ääniä saaneesta teemasta.

Kommentoitiin, että mitä konkreettisempia vaikuttamismahdollisuuksia teemaan liittyy, sitä helpompi siitä olisi lähteä rakentamaan kampanjaa. Ruokaturvaan liittyen teemoja voisivat olla myös ilmastokysymykset sekä ruualla keinotteluun puuttuminen. Haasteena voi kuitenkin olla se, että relevantein taho, jolle kampanja kohdistuisi, olisi ehkä EU, mikä koetaan usein vieraampana kuin Suomeen kohdistuva kampanjointi. 2250-teemata kampanjakohde voisi sen sijaan olla Suomi.

Siirryttiin äänestämään uudelleen kampanjateemasta.

2250: 7 ääntä
Ruokaturva: 12 ääntä.

Vuoden 2018 pääkampanjateemaksi valittiin siis ruokaturva. Kampanjaa vetää ympäristöryhmä.

Puheenjohtaja esitti toiveen, että vaikka pääkampanjaksi nyt valittiin ympäristöryhmän ehdotus, myös rauharyhmä tekisi 2250-kampanjointia ja talousryhmä vaikuttamistoimintaa verokysymyksistä.

8. Keskustelu jäsenyydestä

Noora Mattila kertoi taustaa keskustelulle, ja Sini Tyvi täydensi tilastotietoa. Changemakerin jäsenyyden ikäraja on nykyisin 13–35 vuotta. Jäsenrekisterissä on noin 2000 henkilöä, mutta tämä luku ei kuvaa todellista aktiivisten jäsenten määrää, sillä monet ovat voineet olla rekisterissä hyvin pitkän aikaa osallistumatta lainkaan toimintaa. Koska nykyisellään verkoston jäsenrekisteristä poistetaan vain henkilön tultua yli-ikäiseksi tai jäsenen erotessa omasta pyynnöstään. Tämä tarkoittaa, että jäsenrekisteri uudistuu hyvin hitaasti. Jäsenrekisterissä olevien henkilöiden keskimääräinen ikä on myös suhteellisen korkea. Uudessa nuorisolaissa, jonka pohjalta esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön avutuksia myönnetään, nuoreksi määritellään alle 29-vuotiaat, joita järjestön jäsenistä tulisi olla vähintään 2/3. Changemakerin jäsenrekisterissä ollaan tällä hetkellä hyvin lähellä, että ei enää mahduta tähän raamiin. Edellä mainituista syistä nähdään tarpeelliseksi päivittää jäsenyyteen ja jäsenrekisteriin liittyviä käytäntöjä. Avattiin keskustelu mahdollisista muutoksista jäsenyyden ikärajoihin sekä kauanko henkilön tiedot säilyvät jäsenrekisterissä.

Keskustelussa ehdotettiin erilaisia vaihtoehtoja. Jäsenen poistaminen rekisteristä, mikäli ei ole vuoden aikana osallistunut torjuttiin liian lyhyenä aikana, mutta esimerkiksi viiden vuoden määräaikaisuus sai kannatusta. Käytännössä jäsenille voitaisiin siis aina viiden vuoden välein lähettää viesti, että haluaako hän vielä olla jäsen. Jos vastaa kyllä, pidetään jäsenrekisterissä, jos jäsenestä ei enää kuulu vastausta, hänet poistetaan. Jäsenyyden yläikärajaan ei nähty tarvetta tehdä muutoksia, mutta pohdittiin vaihtoehtoa, jossa jäseniltä kysyttäisiin myös 29-vuotiaana, heidän halustaan olla yhä jäsen. Myös tässä tapauksessa, jos henkilö imaisee edelleen haluavansa olla jäsen, hän voi säilyttää jäsenyytensä 35-vuotiaaksi asti. Muussa tapauksessa yli 29-vuotiaat poistettaisiin rekisteristä. Keskustelussa eniten kannatusta sai lopulta näiden kahden vaihtoehdon yhdistelmä, jossa kaikkia jäseniä lähestyttäisiin vähintään viiden vuoden välein sekä 29-vuotiaana.

Esitettiin, että jäsenrekisteriin liittyvistä muutoksista ei päätetä tässä kokouksessa, vaan asia annettaan tiimille, joka valmistelee käydyn keskustelun pohjalta esityksen syksyn jäsenkokoukselle tarvittavan sääntömuutoksen tekemiseksi. Hyväksyttiin esitys ja annettiin asia tiimin valmisteltavaksi.

Toinen keskustelu käytiin uusien jäsenten osallistamisesta. Uusille jäsenille lähetään nykyisellään henkilökohtainen tervetuloviesti sekä Globalisti. Se ei kuitenkaan riitä. Todettiin, että uusien jäsenten osallistamisessa/osallistumattomuudessa (”UJO”) on otettava huomioon, että erilaiset ihmiset innostuvat erilaisista asioista. Tämän lisäksi pohdittiin, onko verkostossa riittävästi yhteisiä tapahtumia ja mahdollisuuksia tulla mukaan. Valtakunnallisia tapahtumia on jo useita, mutta uusien osallistamiseksi paikallinen toiminta sekä yksittäiset koulutusillat voisi olla se, mihin on helpompi tulla mukaan ja jota pitäisi voida tarjota enemmän. Harmillisesti paikallinen toiminta on tällä hetkellä vähäistä. Verkoston toimintaperiaatteena on kuitenkin, että vapaaehtoiset järjestävät toimintaa itse, joten uuden toiminnan luomiseksi ja jäsenten osallistamiseksi vastuu on kaikilla nykyisillä jäsenillä yhdessä.

9. Vaalitoimikunnan valinta

Puheenjohtaja esitteli vaalitoimikunnan tehtävän, joka on määritelty säännöissä. Toimikuntaan valitaan 2-5 jäsentä. Tiimi oli jo etukäteen kysellyt mahdollisia kiinnostuneita hakijoita vaalitoimikuntaan. Näistä henkilöistä Ronja Karkinen oli ilmaissut kiinnostuksensa tehtävään. Jäsenkokouksesta paikalla olleista myös Pyry Mikkonen ja Jaana Rissanen ilmaisivat käytettävyytensä.

Valittiin vaalitoimikunnaksi Ronja Karkinen, Pyry Mikkonen ja Jaana Rissanen.

10. Muut esille tulevat asiat

Ei muita esille tulevia asioita.

11. Ilmoitusasiat

• 22.4. Jyväskylässä elokuvanäytös suklaatuotannon ongelmista. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Eetin kanssa
• 6.-8.10. Changemaker-viikonloppu Kuopiossa. Syksyn jäsenkokous pidetään todennäköisesti viikonlopun yhteydessä.
• Muistettiin, että Changemaker korvaa matkakulut toimintaan osallistuville jäsenille, ja että moniin kokoontumisiin on mahdollista osallistua myös Skypen välityksellä.

12. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17:27.