Koulutuksella ilmastonmuutosta vastaan
”Mikä ilmastonmuutos?”, ihmettelevät uudet tansanialaiset tuttavani, kun kysyn heiltä, mitä ilmastonmuutos-termi tuo heidän mieleensä. Pienen pohdinnan jälkeen monet myöntävät kuulleensa, että ainakin Kilimanjaron lumipeite taitaa olla vaarassa kadota tulevaisuudessa. Pidempi hiljaisuus seuraa, kun kysyn, miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri heidän elämäänsä. Osa muistaa kuulleensa koulussa opettajan kertoneen ilmaston lämpenemisestä ja sääilmiöiden voimakkaista vaihteluista, jotka vaikuttavat myös ihmisten arkeen.
Opettaja on monille, niin suomalaisille kuin tansanialaisillekin, juuri se tiedonlähde, joka parhaimmassa tapauksessa konkretisoi ilmastonmuutoksen vaikutuksia oppilaiden elämässä. Etenkin Tansaniassa, on edelleen lottovoitto saada tällainen opettaja, sillä opettajien koulutustaso vaihtelee rajusti. On myös edelleen lottovoitto päästä jatkamaan opintoja alakoulun jälkeen. Tansanian nykyisestä opetussuunnitelmasta löytyy ympäristötietoisuuden kokonaisuus, jonka teemat, kestävä kehitys ja ekologiset elämäntavat, tulivisvat näkyä läpäisevästi kaikessa opetuksessa. Koulutus nähdäänkin yhä enenevässä määrin välttämättömänä osana ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Vaikka opettajalla olisikin riittävästi tietoa, tarvitaan myös aimo annos motivaatiota tietotaidon siirtämiseksi eteenpäin. Varsinkin, kun opettajilla ei yleensä ole yhtään ylimääräistä rahaa käytettävissä, tarvitaan lisäksi ripaus luovuutta, jotta iso ja abstrakti ilmastonmuutos-käsite konkretisoituisi.
Poikkeuksellinen esimerkki tällaisesta koulutuksen, motivaation ja luovuuden yhdistelmästä on Ngarenanyukin koulu Pohjois-Tansaniassa. Tyhjästä, muutaman kymmenen oppilaan koulusta keskellä ei mitään on kasvanut rehtorin johdolla yli viidensadan oppilaan tasokas oppilaitos. Koulu on mukana hankkeessa, jossa Suomen Lähetysseura tukee opettajien täydennyskoulutusta. Opettajia koulutetaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti sisällyttämään esimerkiksi ympäristötietoisuuden kokonaisuutta kaikkiin oppinaineisiin. Oppilaille kerrotaankin paljon ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä. Tietotaito siirtyy konkreettisesti uudelle sukupolvelle,
kun koulu tuottaa käytännössä esimerkiksi osan sähköstään itse vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla.
Ngarenanyukin koulu on hieno esimerkki siitä, miten tulevaisuudessa uusi sukupolvi voi itse omalla osaamisellaan löytää keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Haasteena on nimenomaan koulutuksen ja tietotaidon siirtäminen tavallisten ihmisten arkeen. Konkreettisempia arkeen suoraan vaikuttakia haasteita kuin pelkän Kilimanjaron lumipeitteen sulaminen nimittäin riittää. Tansanian Daily News nosti hiljattain esiin (21/03/16), miten eri elinkeinoja harjoittavat ihmisryhmät joutuvat yhä enemmän kamppailemaan elintilastaan kuivuuden ja muuttuvien sääilmiöiden vuoksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän tavallisten tansanialaisten arkeen. Siksi tulevaisuudessa nuorten luovuutta ja motivaatiota kaivataan todella.
Kirjoittaja on Changemaker-aktiivi, joka on parhaillaan Suomen Lähetysseuran FELM-vapaaehtoisena Tansaniassa.