Mitä Sinä et näe?

Ja mitä minä en näe?

Mitkä tekijät estävät meitä länsimaalaisia ihmisiä näkemästä sitä, miten olemme sidoksissa maailman ongelmiin?

Paastonaika kutsuu meitä itsetutkiskeluun. Tämä on haaste. Lue alla olevat lauseet ja mieti, missä määrin ne voivat olla totta Sinun kohdallasi.

a) Maailman ongelmat ovat niin karmaisevia, että ihmiset ajautuvat psykologisesti kieltämään ne. Syyllisyys ja murhe kuitenkin kalvavat ihmisiä. Yksi kieltomekanismeista on vauraan ihmisen ajatus siitä, että hän on ansainnut etuoikeutetun asemansa.

b) Epätoivoa lisää kokemus siitä, kuinka vaikeaa on vaikuttaa maailman rakenteellisiin ongelmiin.

c) Ryhmäpaine ajaa osin huomaamatta ihmiset epäeettisiin kulutustottumuksiin ja elämäntapoihin.

d) Kun epäeettisyys nivoutuu arkisiin käytäntöihin, sitä on pian vaikea havaita.

e) Suuryritykset käyttävät paljon resursseja julkisuuskuvansa muokkaamiseen ja epäkohtien piilottamiseen.

f) Julkisessa keskustelussa on yleistä kritiikitön usko perinteisesti mitattuun talouskasvuun ja sen onnellisuutta tuottaviin vaikutuksiin.

g) Moraali on liitetty liikaa yksittäisiin ihmisiin (rakenteiden sijaan), mikä johtaa yksilöiden syyttämiseen ongelmista. Tuloksena on riittämätöntä yksilöllistä avustustyötä, joka jättää rakenteellisen perustan muuttamatta.

h) Kristinuskon piirissä kiitollisuus Jumalan antamista lahjoista, kuten ruoasta, on yhtäältä hyve. Samalla pelkkä kiitoksen ilmaisemisen voi tuudittaa unohtamaan sen, kuinka monet näistä lahjoista ovat epäoikeudenmukaisten prosessien tulosta.

Mitä ajattelit näistä lauseista? Itse olen joutunut tunnustamaan, että monet niistä kuvaavat voimia, jotka ovat vaikuttaneet itseeni. Ekopaaston aikana joudun tunnustamaan, että suomalainen elintapani vahingoittaa sekä ympäristöä että muita ihmisiä. Samalla sitoudun kilvoittelemaan, jotta saisin vähennettyä haittavaikutuksia.

Lauseet on muokattu amerikkalaisen luterilaisen eetikon Cynthia Moe-Lobedan kirjasta Resisting Structural Evil: Love as Ecological-Economic Vocation (Fortress Press 2013, http://resistingstructuralevil.com/). Teos on tärkeää luettavaa jokaiselle, joka haluaa muuttaa maailmaa: siinä liitetään poikkeuksellisen hyvin yhteen ympäristöasiat sekä muut yhteiskunnalliset ongelmat. Taustalla vaikuttaa luterilainen ja ekumeeninen teologia, mutta kirjaa voi lukea kuka tahansa aiheesta kiinnostunut.

Yllä olevat lauseet toimivat myös ohjenuorina. Jos muistamme tehdä työtä näiden lauseiden kuvaamia ongelmia vastaan, me samalla toimimme paremman maailman puolesta. Ekopaaston aika on onnistunut, jos sen aikana tapahtunut herääminen kantaa hedelmää myös tulevaisuudessa. Kristitty voi lisätä: siinä meitä Jumala auttakoon.

Kirjoittaja on ekoteologi ja entinen Changemaker-aktiivi.

Blogiteksti on osa Ekopaasto-kampanjaa. Ekopaastossa on Changemakerin lisäksi mukana Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Martat ja Suomen ympäristökeskus. #ekopaasto löytyy Facebookissa ja Twitterissä. Seuraa ja osallistu!