Puheenjohtajan terveiset: Rauha tehdään yhdessä
Artikkelin linkit aukeavat uuteen välilehteen.
Ilman rauhaa ei ole tulevaisuutta. Konfliktit uhkaavat yhteiskuntia, luontoa ja koko olemassaoloamme. Rauha on elinehto ja olemassaolomme edellytys, ja se vaatii meiltä tahtoa ja kykyä toimia yhdessä.
Euroopassa, ja etenkin Suomessa, olemme tottuneet ajattelemaan, että konfliktit tapahtuvat jossain muualla, eivät meidän hyvinvointivaltioissamme ja demokratioissamme. Venäjän aloittama suurhyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 kuitenkin osoitti, ettei Eurooppa ole immuuni konfliktille. Sisältäpäin rauhaamme uhkaa Euroopan maita vaivaava polarisaation ja ääriajattelun kasvu. Samalla meiltä vaaditaan kykyä toimia yhdessä globaalien haasteiden, kuten ilmastokriisin, tekoälyn nopean kehityksen, työttömyyden ja kasvavan eriarvoisuuden edessä. Näistä haasteista ei selvitä ilman yhteistyötä.
Suomi on rakentanut maailmalla itselleen imagoa rauhan puolustajana, minkä vuoksi on helppo ajatella, että olemme tehneet osamme. Pitkään jatkunut rauhanaika on saanut meidät pitämään rauhaa itsestäänselvyytenä. Rauhaa on rakennettava ja ylläpidettävä jatkuvasti, tai ristiriidat ja konfliktit pääsevät yllättämään meidät. Jo nyt keskusteluilmapiirimme on polarisoitunut, kuplautunut ja osin tulenarka, emmekä aina ymmärrä toisiamme. Monet tämän hetken haasteet koskettavat erityisesti nuoria, jotka tuntuvat menettäneen mielenrauhansa – vähemmästäkin. Media nostaa toistuvasti esiin kaduilla ja kouluissa tapahtuvan väkivallan sekä nuorten pahoinvoinnin ja uupumuksen, mutta tyypillisesti nuoret esitetään vain ongelmana, kuulematta heitä itseään.
Kotimaan ongelmat ovat todellisia haasteita, mutta ne kuulostavat pieniltä, kun muistaa, että konfliktien keskellä elää yli 473 miljoonaa lasta. Se tarkoittaa joka kuudetta maailman lasta. Sota on inhimillinen katastrofi jokaiselle sen kokevalle, mutta erityisesti herkässä iässä oleville lapsille ja nuorille. Konfliktialueilla elävät nuoret joutuvat kasvamaan aikuisiksi liian aikaisin, ja se pakottaa monet toimimaan. Rauhan rakentamisessa nuorilla on paljon annettavaa. Yksi esimerkki heistä on 23-vuotias keskiafrikkalainen Jordan Fouka, joka toimii paikallisen rauhanklubin sihteerinä ja edistää rauhatietoisuutta konfliktista toipuvassa yhteisössä.
Ilman nuoria ei ole rauhaa. Tänä vuonna juhlistetaan YK:n Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman (UNSCR2250) kymmenvuotispäivää. Päätöslauselma vaatii nuorten osallisuuden edistämistä päätöksenteon kaikilla tasoilla, nuorten ottamista mukaan rauhanprosesseihin sekä heidän osaamisensa tunnistamista.
Myös Changemaker haluaa tuoda esiin nuorten positiivisen roolin ja osaamisen rauhanrakentajina. Keskitymme vaikuttamaan erityisesti ajankohtaisiin huoliin: keskusteluilmapiirin polarisaatioon, katuväkivaltaan ja väkivaltaiseen ekstremismiin sekä nuorten hyvinvointiin ja mielenrauhaan. Haluamme nostaa esiin nuoria rauhanrakentajia ympäri maailman – nuoret on nähtävä aktiivisina ja osaavina toimijoina, ei ongelmina. Nuorilla on kaikki avaimet erilaisten rauhankysymysten ratkaisemiseen.
Suurten haasteiden äärellä ei ole aikaa epätoivoon. Toivon käsite kuulostaa kuitenkin helposti haihattelulta, etenkin jos puhutaan konflikteista, joissa kyse on elämästä ja kuolemasta. Toivo ei ole aina pelkkä toive siitä, että asiat kääntyvät parempaan. Joskus se on tarrautumista elämään ja tulevaisuuteen, eteenpäin puskemista epävarmuuden ja kaaoksen keskellä, elinehto. Ilman toivoa ei ole rauhaa, eikä siten tulevaisuutta. Me kuitenkin tarvitsemme myös toisiamme, sillä rauha tehdään yhdessä.