Pakolaiskysymykset

Tällä hetkellä kodeistaan paenneita ihmisiä on maailmalla enemmän kuin koskaan, eli jopa 110 miljoonaa. Ihmisiä saa pakenemaan kotiseuduiltaan esim. sota, luonnonkatastrofit ja vaino. Monet kriisit, kuten sota Ukrainassa tai sisällissota Syyriassa ovat viime aikoina lisänneet huomattavasti pakolaisten määrää. Valtaosa pakolaisista onkin kotoisin Syyriasta, Ukrainasta sekä Afganistanista. Kodeistaan paenneet ihmiset asettuvat useimmiten kotimaansa rajojen sisäpuolelle tai naapurivaltioihin.

Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin antamaan kansainvälistä suojelua ihmisille, jotka sitä tarvitsevat. Suomessa voi saada esim. toissijaista suojelua (=Henkilöä uhkaa vakava vaara, kuten kuolemanrangaistus eli muu kuin turvapaikan perusteena oleva vaino) ja tilapäistä suojelua (=Suojelua tarjotaan nopeammassa ja kevyemmässä prosessissa kuin turvapaikkamenettely rajatulle joukolle ihmisiä, tarkoitettu sotaa Ukrainasta pakeneville). Maailmanlaajuisesti vain pieni joukko ihmisiä, 0,04% hakee turvaa Suomesta.

Noin joka kolmas maailman pakolaisista on lapsi. Eniten pakolaisia on kehittyvissä maissa, kun vauraiden teollisuusmaiden pakolaispolitiikka työntää niille vastuun pakolaisten vastaanottamisesta. Näin ollen vain noin 5% kaikista kotiseuduiltaan paenneista ihmisistä elää Euroopassa, kun jopa 85% elää kehittyvissä maissa. Väkilukuun suhteutettuna eniten pakolaisia on vastaanottanut Libanon, mutta määrällisesti heitä elää eniten Turkissa. Esimerkiksi Pakistan, Uganda ja Kolumbia ovat myös merkittäviä vastaanottajamaita.

Changemaker on kampanjoinut pakolaisteemoista useaan otteeseen. Vuonna 2007 verkosto toteutti Uusi, uljas turvapaikkapolitiikka -kampanjan, joka keskittyi EU:n turvapaikkapolitiikkaan. Changemaker nosti kampanjassa esiin huolen Euroopan Unionin Dublin-järjestelmän vaikutuksista turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumiseen. Yksi keskeisistä järjestelmän periaatteista on, että vastuun turvapaikanhakijan hakemuksesta kantaa se sopimusvaltio, jonka alueelle turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu. Tämä on ongelmallista monella tapaa. Mahdollisuus saada turvapaikka vaihtelee suuresti eri jäsenmaiden kesken riippuen muun muassa siitä, onko hakijan etninen ryhmä kyseisessä jäsenmaassa luokiteltu vainotuksi vai ei. Jos yksi jäsenmaa on jo hakemuksen hylännyt, voi toinen jäsenmaa Dublin-järjestelmän nojalla olla käsittelemättä hakemusta.

Vuonna 2017 Changemaker kampanjoi kuntavaalien alla turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen puolesta kampanjallaan Koti kunnasta ja jatkoi turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta kampanjointia samana vuonna toteutetun Pakkomatkat kampanjan myötä. Pakkomatkat-kampanja vastusti turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia.

Suomen nykytilanne ja suunnitelmat

Suomen uusi hallitus suunnittelee ja toteuttaa monia kiristyksiä pakolaisten vastaanottamisen osalta, vaikka Suomeen otetaan jo valmiiksi hyvin vähän pakolaisia. Kun vielä vuonna 2022 kiintiöpakolaisia otettiin Suomeen 1500, määrää on vuonna 2024 laskettu tuhannella.

Hallituskauden alussa sisäministeri Mari Rantanen kuvaili Suomen pakolaispolitiikkaa “pohjoismaiden löperöimmäksi”. Hallitus haluaisi lisätä kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden ihmisten palauttamista lähtömaihinsa ja samalla kaikin puolin kiristää ehtoja tulla ja jäädä Suomeen. Sisäministeri toivotti kuitenkin tervetulleiksi varsinkin kotimaassaan vainotut kristityt ja Irakin ja Syyrian alueella asuvat jesidit. Hallitus tukee myös lähialueita, kuten Ukrainaa.Hallitus kiristää maahanmuuttoa muun muassa pienentämällä vastaanottorahaa, lyhentämällä oleskelulupia EU-lainsäädännön sallimaan minimiin sekä vaikeuttamalla kansalaisuuden saamista.

Viime aikoina huomiota on herättänyt myös itärajan tilanne. Venäjä pyrkii valjastamaan turvapaikanhakuprosessin vallankäyttönsä välineeksi kuljettamalla ihmisiä rajan läheisyyteen. . Itärajalla Suomesta turvaa hakevat ihmiset eivät useinkaan ole kotoisin Venäjältä vaan esim. Jemenistä, Somaliasta, Syyriasta ja Irakista. Venäjä on usein vain kauttakulkumaa Koska ilmiön uskotaan voimistuvan, eikä Venäjän vaikuttamistoimintaa haluta hyväksyä, päätettiin lopulta sulkea täysin määräajaksi.

Jos Venäjä ei ota takaisin Suomen itärajalle tulleita ihmisiä, he jäävät jumiin Suomen rajan ollessa kiinni. Sääolot ovat olleet vaikeat läpi talven ja vaikka Venäjällä onkin velvollisuus Venäjän puolella rajaa palelevista ihmisistä, voi vastuuntuntoa maalta tuskin odottaa. On Venäjän edun mukaista kylvää turvapaikanhakijoihin liittyvää eripuraa sen epäystävällisinä pitämissä maissa, joihin Suomi lukeutuu.

Lähteet: intermin.fi, pakolaisapu.fi, amnesty.fi, yle.fi