Korruptiota, palatseja ja meemejä – tuoko Navalnyi nuorille toivetta paremmasta?

Aleksei Navalnyin myrkytys ja siitä seuranneet tapahtumat aiheuttivat Venäjällä protestien aallon ja vaatimuksia oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta. Ilmiöksi noussut Navalnyi on tuonut maan tilaan tyytymättömiä yhteen ja vedonnut erityisesti nuoriin sosiaalisen median kautta. Nuorten toiveissa onkin toisenlainen Venäjä, jossa myös heillä on mahdollisuus vaikuttaa.

Syksyllä 2020 venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytyksestä lähti Venäjällä käyntiin tapahtumien ketju, joka on johtanut ennennäkemättömän laajaan protestointiin ympäri maan. Erityisesti nuoret ovat olleet eturintamassa osoittamassa mieltään niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassakin Venäjän poliittista eliittiä ja korruptiota vastaan. Ja vaikka meistä suomalaisista nykyään tuntuu absurdilta, kuinka vanhemmillemme Urho Kekkonen oli valtakautensa ajan käytännössä synonyymi presidentille, on tämä Venäjällä nuoremmille sukupolville tosiasia. Venäjää vuodesta 2000 hallinnut Vladimir Putin on monelle venäläiselle nuorelle ainoa johtaja, jonka nämä tuntevat tai muistavat. Miksi nuoriin vetoaa oppositiopoliitikko, joka vastustaa heidän ainoaa tuntemaansa johtajaa?

Sosiaalinen media muutosten mahdollistajana

Dima, 27, on poliittisesti aktiivinen nuori, joka vietettyään vuosia Pietarissa on muuttanut takaisin Tatarstanissa sijaitsevaan pieneen, muutaman sadan tuhannen asukkaan, kotikaupunkiinsa. Myös pienemmissä kaupungeissa ilmapiiri on viime aikoina muuttunut, kun Navalnyi on saavuttanut suosiota isojen keskusten ulkopuolella. “Navalnyissa vetää erityisesti puoleensa hänen tapansa ilmaista ajatuksensa selkeästi ja konkreettisuus.” Dima uskoo Navalnyin vetovoiman perustuvan myös tämän sosiaalisen median käyttöön sekä politiikkaa ja korruptiota käsittelevään sisältöön, erityisesti Youtube-videoihin. “Youtube on kanavana sellainen, että siellä sisältö leviää laajasti ja se herättää kiinnostusta. Lisäksi [Navalnyin jakamat] meemit ovat ikään kuin kirsikka kakun päällä.”

Venäläinen Levada-keskus julkaisi kesäkuussa 2020 tutkimuksen venäläisten nuorten arvoista, suuntauksista ja poliittisesta osallistumisesta. He eroavat vanhemmista sukupolvista monissa asioissa, kuten internetin ja sosiaalisen median käytössä sekä suhtautumisessaan hallintoon. Nuorten sukupolvet erottaa vanhemmista myös se, että Neuvostoliiton romahdus ja sen välittömät jälkiseuraamukset eivät ole olleet heidän elämässään enää läsnä. Nämä sukupolvet ovat myös protestoineet enemmän poliittisista syistä, siinä missä heitä vanhemmat taloudellisista. Kun vanhempi sukupolvi saa tietonsa lähinnä televisiosta, nuorille internet ja sosiaalinen media ovat tärkeitä tiedonlähteitä. Televisiota moni nuori ei katso ollenkaan, sillä internetistä saa tietoa nopeasti ja helposti, ja moni epäilee televisiossa esitettävän asioita valtaapitävien näkökulmasta. Nuoret kuuntelevat eri tahoja kuin vanhempansa ajankohtaisissa asioissa, erityisen usein he kääntyvät videoblogien puoleen. Hyvänä esimerkkinä toimii se, että ajankohtaisia asioita käsittelevillä Youtube- kanavilla on huomattavasti seuraajia: Juri Dudilla 9 ja Aleksei Navalnyilla 4,5 miljoonaa. Tällaisia kanavia seuraavat nuoret ovat valtiollista propagandaa kohtaan epäileväisempiä ja omaavat laajemman kuvan maassa tapahtuvista asioista vanhempiin sukupolviin verrattuna. Youtuben etu on siinä, että se sallii suoran vuorovaikutuksen yleisön kanssa ohittaen valtiollisten tv-kanavien suodattimet.

Sosiaalinen media onkin ollut keskiössä niin Navalnyin politiikassa kuin nuorten vastarinnassa valtaapitäviä vastaan. Esimerkiksi keväällä 2021 TikTokissa levisi trendi, jossa koululaiset julkaisivat videoita, joissa he vaihtoivat luokassa roikkuvat Putinin kuvat Navalnyin kuviin. Navalnyi ja hänen tiiminsä ovat aktiivisia monilla eri alustoilla. Erityisesti huomiota on kerännyt Navalnyin Youtube-kanava, jolla tämä julkaisee muun muassa tutkimustensa pohjalta tehtyjä dokumentteja, joissa setvitään valtiovallan korruptiota. Tammikuussa 2021 puheenaiheeksi nousi 116 miljoonaa katselukertaa saavuttanut “Putin’s palace” -dokumentti, joka keskittyi Putinin hulppeaan palatsiin liittyvään korruptioon. Diman mukaan Youtube tavoittaa eniten ihmisiä, “Ihmiset eivät pidä lukemisesta. Navalnyin tutkimuksia ei ikinä olisi luettu niin montaa kertaa kuin niitä on katsottu Youtubesta. Youtube mahdollistaa asioiden esittämisen visuaalisesti ja informatiivisesti, minkä vuoksi se on paras alusta tiedon jakamiseen.” Visuaalisuus ja selkeä, kansaan vetoava niin sanottu populistinen kielenkäyttö ovatkin Navalnyin vahvuuksia. Toisin kuin vanhan polven poliitikot, Navalnyi viittaa puheessaan muun muassa Harry Potteriin ja käyttää Taru sormusten herrasta -vertauksia. Lisäksi hän on keksinyt puhua suoraan nuorille: esimerkiksi Putin’s palace -dokumentissa Navalnyi puhuttelee suoraan heitä, jotka eivät muista 90-lukua.

Navalnyi kasvavan tyytymättömyyden henkilöitymänä

Suurin osa nuorista on Levada-keskuksen mukaan tasaisesti tukenut Venäjän poliittista järjestelmää. Lisäksi politiikasta kiinnostuneet nuoret ovat yhä vähemmistö Venäjällä eikä nuorilla yleisesti ole ollut merkittävää taipumusta protestointiin. Tulee kuitenkin huomata, että viime vuosina nuoria on näkynyt kaduilla yhä enemmän. Nuoret, jotka seurasivat vuoden 2019 mielenosoituksia Moskovassa sosiaalisen median kautta suhtautuivat poliisin koviin otteisiin kielteisesti toisin kuin vanhemmat sukupolvet, jotka hyväksyivät poliisin toimet. Viime vuosia voidaan pitää kuitenkin käänteentekevinä Venäjällä, sillä maan yleinen mielipide valtaapitäviä kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi elintason pitkään jatkuneen laskun ja eläkeiän nostamisen seurauksina, mikä on myös vaikuttanut nuorten asenteisiin. Näiden lisäksi nuoria harmittavat erityisesti internetiin ja sosiaaliseen mediaan kohdistetut rajoitukset, kuten esimerkiksi tiettyjen sivustojen blokkaaminen ja uudelleenjakamisesta mahdollisesti koituvat rikosoikeudelliset seuraamukset.

Dima kertoo isänsä edelleen äänestävän Putinia, koska tämä nyt sattuu hänen mielestään olemaan kaikkia muita parempi vaihtoehto. Jotain on kuitenkin muuttunut: myös Diman kotikaupungissa järjestettiin tammikuussa mielenosoituksia muun muassa Navalnyin pidättämistä vastaan ja vastalauseena “Putin’s palace” -dokumenttiin, joihin osallistui suhteellisen paljon ihmisiä, myös nuoria. Dimalta kysyttäessä, miksi nuoret ovat nyt nousseet osoittamaan mieltään ainoaa tuntemaansa johtajaa vastaan, on vastaus selvä: “Taustalla on se, etteivät asiat parane, vaan huononevat koko ajan. Tämä ei itsessään ole merkittävästi kasvattanut protestiliikettä, mutta viime aikoina asiat ovat alkaneet ikään kuin kasaantumaan. Jos vielä vuonna 2012 lähinnä Moskovassa ymmärrettiin tämä, on nyt enemmän ihmisiä alkanut heräämään siihen, miten on asioiden laita. Navalnyi onkin onnistunut tuomaan kaikki nämä ihmiset yhteen protestoimaan korruptiota ja muita ongelmia vastaan.” Mielenosoitukset ovat levinneet ympäri Venäjän, mikä omalta osaltaan kertoo tyytymättömyyden kasvusta. Dima toteaakin, että kun vielä jokin aika sitten isommat mielenosoitukset tapahtuivat lähinnä suurissa kaupungeissa, ja niiden osallistujat olivat keskiluokkaista ja koulutettua väestöä, ovat nyt muutkin yhteiskuntaluokat huomanneet asioiden huonontumisen omassa jokapäiväisessä elämässään. Hän lisää, ettei Venäjällä muutenkaan ole merkittävää keskiluokkaa Moskovan ja Pietarin ulkopuolella.

Toivo paremmasta tulevaisuudesta askel kerrallaan

Dima näkee Navalnyn suosion taustalla monta syytä: protestimielialan kasaantuminen, yleisen tilanteen huonontuminen Venäjällä ja teknologian kehittyminen, erityisesti mitä tulee internetiin. Tämä on hänen mukaansa syy, mikseivät aikaisemmat tunnetut Putin-kriitikot, kuten vuonna 2015 murhattu Boris Nemtsov, saavuttaneet samanlaista suosiota. Heillä ei ollut samalla tavalla keinoja tavoittaa ihmisiä ja levittää materiaaliaan. Kysymykseen, kokevatko nuoret voivansa vaikuttaa politiikkaan maassa, jossa viranomaiset voivat väkivalloin puuttua mielenosoituksiin, toteaa Dima sen vaikuttavan rajoittavasti. ”Lähinnä siihen henkisesti valmiit menevät, sillä on suuri mahdollisuus joutua pidätetyksi, tai muuten jotain huonoa voi seurata, kuten potkut työpaikalta tai erotetuksi tuleminen yliopistolta. Tämä totta kai rajoittaa suuresti, ja sellaiset nuoret menevät, jotka ovat voittaneet pelon pidätetyksi joutumisesta.” Diman mukaan nuoret kokevat politiikkaan vaikuttamisen vaalien kautta olevan Venäjällä vaikeaa, sillä riippumattomat ehdokkaat eivät voi asettua ehdolle, ja moni ajattelee, ettei mieltään osoittamalla saa muutosta aikaan. Tällaisessa tilanteessa vaikuttaminen tapahtuukin usein politiikan ulkopuolella. Moni nuorista on myös poliittisesti epäaktiivisia, eivätkä he ole valmiita poliittiseen toimintaan kaikkine riskeineen. Tästä huolimatta Navalnyi on omalla pelottomalla toiminnallaan madaltanut kynnystä osallistua mielenosoituksiin. ”Joka kerta hän menee ja hänet pidätetään, mutta seuraavallakin kerralla hän osallistuu uudestaan ilman pienintäkään epäilystä”.

Navalnyin nationalistinen menneisyys on herättänyt esimerkiksi Suomessa paljon keskustelua. Kun kysymme Dimalta Navalnyin menneisyydestä tai tämän toimintaan mahdollisesti liittyvistä negatiivisista puolista hän epäröi hetken ja huomauttaa sitten, ettei ole syventynyt Navalnyin nationalistisiin lausuntoihin. “On normaalia erehtyä, olen itsekin ajatellut joistakin asioista eri tavoin kuin nykyään. Haluan sanoa, että kukaan ei ole täydellinen. Voi olla, että en kiinnitä negatiivisiin asioihin huomiota, koska suurimmasta osasta asioista olen samaa mieltä. Tärkeintä on, että hän toteuttaa tekemänsä lupaukset, jos hän pääsee valtaan.” On hyvä muistaa, että niin sanottu cancel-kulttuurikin on niiden etuoikeus, joilla on varaa valita; jos Navalnyi hylättäisiin Venäjällä tämän aikaisempien lausuntojen vuoksi ei jäljelle jäisi oikeastaan muita vaihtoehtoja kuin Putin. Lisäksi Navalnyin ajamaa politiikkaa vielä liberaalimpaa politiikkaa on Diman mielestä monien vaikea edes kuvitella ja yhtä suurta yleisöä ja julkisuutta kuin Navalnyilla on vaikea saavuttaa. “Navalnyi on jostain syystä onnistunut siinä. Hän on ilmiö.”

Kaikista ongelmista ja tyytymättömyydestä huolimatta Dima uskoo, että muutoksia tulisi tehdä asteittain eikä radikaalisti. Tärkeimmiksi muutoksen kohteiksi hän nostaa vaalit, korruption ja elintason. Vaaleissa ja politiikassa tulisi olla reilua kilpailua ja läpinäkyvyyttä. Korruptiosta pitäisi rangaista ja siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Ihmiset tahtovat myös elintason nousevan, sillä he seuraavat sivusta lännen kehittymistä samalla, kun Venäjällä mennään huonompaan suuntaan. Nuoria vaivaa Diman mukaan näköalattomuuden tunne eivätkä julkisuuteen nostetut menestystarinat kosketa suurinta osaa väestöstä. No onko Navalnyi sitten tuonut nuorille toivoa muutoksesta kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa? “Henkilökohtaisesti, minulle on.”, Dima vastaa.

Haastateltavan nimi on muutettu.

Artikkeli on julkaistu Globalisti-lehden numerossa 2/2021