Kehitysyhteistyölle löytyy monia merkityksiä

Kehitysyhteistyön merkitystä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Yksi korostaa ihmisarvoista elämää kaiken lähtökohtana, toinen näkee kehitysyhteistyön kansainvälisen yhteisön liimana. Samaan aikaan kolmas katselee kehitysyhteistyötä kansallisesta näkökulmasta ja neljäs globaalin talousjärjestelmän välttämättömänä rattaana. Yhtä ainoaa oikeata vastausta ei ole, mutta yhteistä kaikille eri näkökulmille on, että kehitysyhteistyö voidaan nähdä merkityksellisenä ja tarpeellisena.

Changemaker Finland käynnistää tänään ’Kehyä, kiitos!’ -kampanjan. Kampanjan ideana on, että nuoret kertovat mitä kaikkea kehitysyhteistyö heille merkitsee. Tällä pyrimme nostamaan esiin niitä moninaisia merkityksiä, joita suomalaiset nuoret kehitysyhteistyön liittävät. Toivomme tämän osaltaan laajentavan ihmisten kehitysyhteistyöhön liittämiä mielikuvia ja nostavan kehitysyhteistyön arvostuksen sille kuuluvalle tasolle.

Käytännössä kampanjamme haluaa kirittää suomalaisia päättäjiä nostamaan kehitysyhteistyöhön suuntaamamme rahoituksen kansainvälisiä sitoumuksiamme vastaavalle tasolle. Tällä hetkellä tilanne on se, että tuo rahoitus on juhlapuheista huolimatta junnannut jo vuosia tavoitteita jäljessä. Usein tätä perustellaan sillä, että käytössämme olevat varat eivät riitä edes suomalaisille itselleen. Suomi kuitenkin kuuluu kansainvälisesti rikkaimpien maiden joukkoon ja suomalaisten tulisikin kysyä itseltään, kuinka yhteiskuntaamme halutaan kehittää.

Kehitysyhteistyötä ei tule eikä tarvitse nähdä irrallisena tästä keskustelusta. Liian usein kehitysyhteistyön nähdään olevan jotain pois yhteiskunnaltamme. Tätä vastoin kehitysyhteistyö tarjoaa lisää välineitä myös suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen. Se on prosessi, jossa yhdessä muiden ihmisten kanssa oppimalla voimme kehittää paitsi muita yhteiskuntia, myös omaamme. Esimerkiksi vasta käynnistynyt Reach Out 3 -hanke pyrkii luomaan käytäntöjä radikalisoituneiden ihmisten sosiaalisten verkostojen tukemiseksi Suomessa. Tätä työtä on tehty jo pitempään globaalissa etelässä, mutta nyt tuota työtä ollaan tuomassa myös Suomeen.

Koronapandemia on korostanut globaalin etelän puutteellisia resursseja ja sen kanssa tehtävän kehitysyhteistyön tarvetta. Sinänsä tarpeelliset koronapandemian vastaiset toimet ovat lisänneet globaalissa etelässä esiintyvää äärimmäistä köyhyyttä ja jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Ongelmaa pahentaa se, että näistä yhteiskunnista puuttuu usein käytännöt tukea avun tarpeessa olevia ihmisiä. on kuitenkin myös huomata globaalin etelän kokemus tartuntatautien hallinnassa johtuen siitä, että näissä maissa esiintyy tartuntatauteja, jotka teollisuusmaista ovat lähes täysin kadonneet. Kehitysyhteistyö on yksi tärkeä väylä paitsi tavoittaa globaalin etelän heikoimmassa asemassa olevien tarpeet, myös hyödyntää globaalin etelän maiden kokemusta tartuntatautien hallitsemiseksi.

Kehitysyhteistyö herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Tavallisesti keskustelu pelkistyy vastakkainasetteluun meidän ja heidän välillä, jolloin kehitysyhteistyön nähdään olevan automaattisesti ’meiltä’ pois. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Kehitysyhteistyön merkitystä voidaan lähestyä eri näkökulmista, mutta vastakkainasettelu on turhaa.

Petteri Näreikkö

Puheenjohtaja

Kehyä, kiitos! -kampanjan vetoomuksen voit käydä allekirjoittamassa täällä.