Itsekkyys ja rahan ahneus – aikamme syntejä?

Mikään ei riitä. Mihinkään ei olla tyytyväisiä. Aina yhtä ajankohtaisena on pysynyt keskustelu siitä, että miksi me suomalaiset valitamme niin paljon, niin monista asioista. Miksi me valitamme niin paljon juuri Suomessa? Onko meillä todellista syytä valittaa niin paljon? Onko omassa kotimaassamme asiat muka niin huonosti? Olemme vaipuneet murheen alhoon ja meille ei mikään riitä.

Aikamme synteinä voi varmaankin pitää itsekkyyttä ja rahan ahneutta. Itsekkyys on asia, joka tulee vastaan niin monissa tilanteissa. Se näkyy alttiutena antaa apua arkisissa tilanteissa ja se näkyy myös asennetasolla pienemmissä ja suuremmissa asioissa. Rahasta on tullut epäjumala, jota palvotaan ja jonka vuoksi voidaan uhrata suuria asioita elämässä. Raha määrittelee paljon elämäämme ja se voi aiheuttaa muun muassa perheen kanssa vietetyn ajan radikaalia vähenemistä, kun työlle annetaan niin paljon enemmän energiaa kuin rakkaiden ihmisten kanssa vietettyyn aikaan. Eikö rahan tienaaminen olekaan muun elämän mahdollistaja eikä sen ainoa määrittäjä?

Perheen yhteiset hetket ovat kullanarvoisia. Perheen on kohdattava toisensa säännöllisesti voidakseen keskustella sekä iloista että suruista. Suomalaisessa kulttuurissa voisimme ottaa oppia esimerkiksi etelä-Euroopasta, jossa perhe kokoontuu yhteiseen ruokahetkeen vaihtumaan päivän kuulumisia. Monet surut kevenisivät yhdessä itkettyinä ja monet riemut olisi mukavampaa jakaa kasvokkain kuin esimerkiksi kylmästi tekstiviestin muodossa. Ehkäpä näillä perheiden yhteisillä kohtaamisilla olisi vaikutusta myös Suomen traagisiin tapahtumiin niitä ennaltaehkäisevästi. Monesti saatamme ajatella, että yksinäisyys on vain yksinelävien ongelma, mutta on myös mahdollista kokea olevansa yksin perhepiirissä. Tässä on ongelma, johon pitäisi etsiä erilaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin tukea perheiden ja sitä kautta yksilöiden hyvinvointia.

Anna-Maria Timonen
Changemaker-aktiivi