Yritysvastuulaki ja siirtotyöläisten ihmisoikeudet – esimerkkinä jalkapallon MM-kisat Qatarissa 2022
Viime toukokuussa SASKin (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus) teemakoulutuksessa pohdittiin siirtotyöläisten oikeuksia erityisesti jalkapallon MM-kisojen työmailla. On arvioitu, että rakennustyömailla on kuollut 2000 siirtotyöntekijää ja kisojen aloituspotkuun mennessä uhrien määrä nousisi 10 000:een. Eettisyysvaje on kuitenkin monitahoisempi kysymys kuin kuolonuhrien määrä. Kuinka suuri inhimillinen hinta maailman seuratuimpiin kuuluvasta urheilutapahtumasta voidaan maksaa?
Kuvaavaa ongelman monitahoisuudelle on, että suhteellisen harva kuolema johtuu varsinaisesti työtapaturmista kuten rakennustelineiltä tippumisesta. Kuolemat liittyvät sen sijaan kuumuuteen, väsymykseen ja nälkään. Toisaalta työtapaturmien tunnistaminen vaihtelee suuresti riippuen alasta, ympäristöstä ja työntekijän kyvystä tunnistaa terveysongelmia sekä raportoida niistä.
Tyypillistä Qatarissa on, että rakennustyömailla työajat vaihtelevat yhdeksän ja kahdentoista tunnin välillä siinä missä töitä tehdään kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Työpäivän jäljiltä siirtotyöläiset kuljetetaan omille asuinalueilleen kauas kaupungeista puuttuvien palveluiden äärelle ilman kunnollisia saniteettitiloja, viemäröintiä, ilmastointia tai puhdasta juomavettä. Mielenterveysongelmat ovatkin yleisiä. Saudi-Arabiassa tehdyn tutkimuksen mukaan itsemurhista kahdeksankymmentä prosenttia oli siirtotyöläisten tekemiä.
Syyskuussa 2008 kumotun, mutta laajalti edelleen noudatettavan Kafala-järjestelmän mukaisesti työnantajalla on laillinen vastuu työntekijästä. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtotyöläisen oleskeluluvan olevan sidottu työnantajaan, mikä on johtanut kieltoon poistua maasta ilman työnantajan lupaa ja pieniin tai maksattomiin palkkoihin sekä puutteellisiin työ- ja asuinoloihin. Kafala-järjestelmä kumoaminen toi mukanaan palkkaturvan ja nosti palkat euron tuntipalkasta kahdensadan euron kuukausipalkkaan. Työntekijöillä on nyt myös oikeus edustukseen rakennusyrityksissä.
Paikallisilla viranomaisilla on aitoa valmiutta parantaa työoloja. Suurin ongelma ei ole sinänsä työlainsäädäntö, vaan sen heikkous ja valvonnan puute. Tämä on johtanut esimerkiksi palkkadumppaukseen, joka on seurausta epätasaisista voimasuhteista työehtoja määriteltäessä. Paikallinen lainsäädäntö onkin tärkeä lähtökohta pyrkimyksissä parantaa jalkapallon MM-kisojen siirtotyöläisten oloja, mutta vähintään yhtä tärkeää on kansainvälisen paineen luominen.
Yritysvastuulain säätäminen on tärkeä osa palapeliä. Yksi esimerkki tästä on se, että siirtotyöläiset ajautuvat usein velkaloukkuun rekrytointifirmojen periessä rekrytointimaksuja jo lähtömaassa pakottaen siirtotyöläiset lainanottoon. Siirtotyöläinen saattaakin joutua jäämään töihin jopa sopimuksen loputtua saadakseen lainansa maksettua. Jalkapallon MM-kisat ovat toisaalta massiivinen tapahtuma, jonka työmailla on lukuisia urakoitsijoita ympäri maailmaa. Tämä mahdollistaa kansainvälisen paineen luomisen sille, että siirtotyöläisten ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin ja olemassa olevia lakeja ja säädöksiä nodatettaisiin.
Siirtotyöläisten ihmisoikeudet ovat ajankohtainen kysymys myös Euroopassa. Maailman siirtotyöläisyydestä kaksikymmentäkolme prosenttia kohdistuu Eurooppaan ja arabimaihin vain neljätoista prosenttia. EU:n alueelta tulevat rahalähetykset vastaavat neljäsosaa kaikista maailman rahalähetyksistä ja ovat määrällisesti kutakuinkin yhtä suuret kuin jäsenmaiden antama kehitysapu yhteensä. (Lähde: Yle, Euroopan siirtotyöläiset lähettävät vuosittain lähes 100 miljardia euroa kotimaihinsa, 17.5.2015). Toisaalta arabimaissa siirtotyöläisten työnantajina toimii myös länsimaalaisia.
Eurooppa ei ole sivussa kansainvälisistä siirtotyöläisvirroista, minkä vuoksi sen tulee vaikuttaa siirtotyöläisyyttä koskeviin sääntöihin. Eettinen vastuu tulee jo siitä, että siirtotyöläisten tuloista arviolta kahdeksankymmentäviisi prosenttia jää ansaintamaihin hyödyttämään paikallista yhteiskuntaa ja kasvattamaan bruttokansantuotetta. Kansainvälisesti yhtenäiset säännöt siirtotyöläisyydelle auttaisivat myös hallitsemaan siirtotyöläisyyttä. Tällä on merkitystä paikallisen yhteiskunnan tasapainoiselle kehittämiselle ja toisaalta auttaa varmistamaan siirtotyöläisten rahalähetyksistä suuremman osan päätymisen kohdemaihinsa rahanvälitysyritysten välityspalkkioiden sijaan.
Yritysvastuulaista saatiin vaalien jälkeen kirjaus hallitusohjelmaan ja tältä osin Finnwatchin koordinoima useamman järjestön yritysvastuulakikampanja oli menestys. Yritysvastuun toteutumisen matka hallitusohjelma kirjauksesta sitovaksi laiksi on kuitenkin pitkä ja työ on vasta alkanut. Yritysvastuulaki ansaitsee tulla pidetyksi esillä ja Suomella on tässä kokoaan suurempi vastuu ja suuremmat mahdollisuudet toimia, kuten olen kirjoittanut aikaisemmin Changemakerin yritysvastuulakikampanjan blogissa.
Petteri Näreikkö
Changemakerin vaikuttamisvastaava